Yksi pallo, kaksi koria, paljon iloa

Arto Myötyri on uurastanut loviisalaisen koripalloharrastuksen parissa jo vuodesta 1985. Kuntosarjassa pelaavien miesten treeneissä hän puhkuu tarmoa koko pituudeltaan. 

Korista voi har­ras­taa laps­es­ta niin van­hak­si kuin jak­saa ja intoa riit­tää, Myö­tyri sanoo.

– Uusi jut­tu Hok­ki Bas­ketille on tänä syksynä alka­nut 3–5-vuotiaiden Nap­er­o­ker­ho, jos­sa on käynyt mukavasti porukkaa, ja Petri Uro­nen vetää mikro- ja mini-ikäisiä pikkusu­sia. 

Hok­ki Bas­ket on myös jär­jestänyt Johan Pomp­pas -tur­nauk­sia alak­ouluikäisille. 

– Parisa­taa koul­u­laista on sil­loin liikun­ta­hallil­la korik­sen kim­pus­sa. Se on tosi haus­ka tapah­tu­ma. Myös Street Bas­ket -tapah­tu­mia on tarkoi­tus jatkaa koronara­joi­tusten pois­tut­tua.

“Tämä on erinomaista vastapainoa työlle, yhteisöllinen joukkuelaji, jossa on mahdollisuus kehittyä. ”

Toim­intaa jo vuodes­ta 1985

Myö­tyri ja Mat­ti Kosk­i­nen perus­ti­vat Hok­ki Bas­ketin vuon­na 1985. Siitä läh­tien he ovat olleet akti­ivis­es­ti mukana toimin­nas­sa. 

– Meil­lä on aika tiivis poruk­ka myös aikuisia treenaa­jia, ja pelaamme kun­tosar­jas­sa. Treeneis­sä käy 8–15 miestä ja naista. Ikähaitari on 17–59 vuot­ta – ja se van­hin olen minä. Lisäk­si Ruukissa treenaa­vat 50–70-vuotiaat kun­toko­rispa­p­at, Myö­tyri nau­raa. 

Hok­ki Bas­ketis­sa kaik­ki kiin­nos­tuneet mah­tu­vat mukaan.

– Tämä on eri­no­maista vastapain­oa työlle, yhteisölli­nen joukkue­la­ji, jos­sa on mah­dol­lisu­us kehit­tyä. Varus­teet eivät paljon mak­sa ja Lovi­isas­sa on muutenkin edullista har­ras­taa. Ter­ve­tu­loa kaik­ki mukaan vaan!

Myö­tyri kiit­tää yhteistyötä kaupun­gin liikun­ta­toimen ja muiden seu­ro­jen kanssa. Eri­tyiski­itok­sen hän lähet­tää kaupun­gin hyv­in­voitisu­un­nit­teli­jalle Päivi Hämäläiselle akti­ivis­es­ta otteesta. 

– Jos esimerkik­si joltain muul­ta seu­ral­ta peru­un­tuu vuoro, hän soit­taa ja kysyy halu­am­meko tul­la aikaisem­min salille. Ihan mah­tavaa. 

Arto Myö­tyri toivoo akti­ivisia van­hempia mukaan kehit­tämään toim­intaa ja organ­isaa­tio­ta. 

– Työ on todel­la palk­it­se­vaa. Ter­ve­tu­loa mukaan edis­tämään korik­sen ilosanomaa, Myö­tyri kuit­taa ja painuu ken­tälle.

Men­nään kat­so­maan, ketkä ovat treeneis­sä.     

Roni Koho, 27 v.

”Kun olin jun­nu, niin kaver­it jo pela­si­vat. Siitä muo­dos­tui meille yhteinen laji. Lähdin tietysti mukaan, ja nyt olen pelan­nut 15 vuot­ta. Min­ua viehät­tää pelin nopea tem­po ja se, että pitää käyt­tää myös päätä. Koris sopii kaikille. Voi heit­el­lä huvikseen tai pela­ta tosis­saan — kaik­ki käy.”

Kris Häkki­nen, 26 v.

”Olen pelan­nut puo­let elämästäni, eli 13 vuot­ta. Käyn treeneis­sä kak­si ker­taa viikos­sa. Tämä on sel­l­ainen muka­va höntsä­jen­gi. Ei tääl­lä kat­so­ta ketään vinoon. Vaikkei ehkä osaisikaan vielä niin hyvin pela­ta, tai ei olisi pelan­nut niin kauan, niin kyl­lä kaik­ki saa­vat osal­lis­tua.” 

Mihret Ghetalun, 35 v.

”Pelasin aiem­min koti­maas­sani Etiopi­as­sa. Kun tulin Suomeen mieheni koti­maa­han vajaa vuosi sit­ten, tulin aika nopeasti mukaan koris­toim­intaan. Tyt­tärenikin pelaa­vat kanssamme ja se on tosi kivaa.” 

(Toim. huom! Mihret vas­tasi kysymyk­si­in suomek­si, vaik­ka hän on asunut maas­sa niin lyhyen ajan. Mielet­tömän hieno suori­tus!)

Mau­ri Sten­berg, 44 v. 

”Olen pelan­nut vas­ta pari vuot­ta, porukkaan oli help­po tul­la mukaan. Tääl­lä on hyvä hen­ki. Yhteisöl­lisyys on ihan paras­ta!”

Remi Eriks­son, 25 v. 

”Olen pelan­nut koh­ta 15 vuot­ta. Kaik­ki lähti siitä, että iso­broi­di (Roni Koho) pelasi ja menin sit­ten mukaan siinä imus­sa. Tämä on ihan paras laji ja lois­ta­va jen­gi.”

hokkibasket.fi

FB Hok­ki Bas­ket

Tek­sti Päivi Ahvo­nen Kuvat Kale­vi Ketolu­o­to