Viulisti Pekka Kuusisto: ”Loviisalaisissa on paljon kulttuuripotentiaalia”

Maailmankuulu viulisti Pekka Kuusisto toivoo, että pikkukaupungissa kulttuuri tuotaisiin näkyväksi kaikille. Kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvoinnille  on tutkittu tosiasia, joten siihen kannattaa panostaa. 

Pekka Kuu­sis­to kon­ser­toi paljon ulko­mail­la, joten myös hänen kuvion­sa menivät uusik­si muu­ta­ma vuosi sit­ten koron­a­pan­demi­an takia. 

Työt lop­pui­v­at hyvin pitkäk­si aikaa, vaik­ka lon­toolainen man­ageri on muuten pitänyt Kuu­sis­ton kiireisenä. Itseään säästämät­tä, kuten Kuu­sis­to sanoo. He suun­nit­tel­e­vat yhdessä mil­laiseen ase­maan tähdätään, ja sit­ten sen eteen tehdään töitä.

– Korona muut­ti vuosik­si tilanteen, ja ihmette­len, miten alan toim­i­jat pär­jä­sivät sen läpi. Moni ei pär­jän­nytkään, Kuu­sis­to pohtii. 

Huip­pu­vi­ulisti edus­taa niin san­ot­tua korkea-kult­tuuria, mut­ta korona lait­toi kaik­ki esi­in­tyvät taiteil­i­jat ja koko kult­tuuriväen saman tosi­asian eteen. Miten paljon Suomes­sa arvoste­taan kult­tuuria? Moni laula­ja, taiteil­i­ja, muusikko ja näyt­telijä sai kuul­la keho­tuk­sen, että ”menkää oikeisi­in töi­hin.”

– Olin minäkin mukana kult­tuuri­porukan jär­jestämässä mie­lenosoituk­ses­sa Eduskun­tatalol­la puo­lus­ta­mas­sa kult­tuuri­alan oikeuk­sia korona-aikana, Kuu­sis­to muis­telee.

Hän tietää, että korkeakult­tuuri­in, kuten viu­lu­taiteeseen lyödään hel­posti tiet­ty elit­ismin leima. Kuu­sis­ton mielestä niin san­ot­tu korkeakult­tuuri kuu­luu kuitenkin kaikille, kuten esimerkik­si hänen itsen­säkin esit­tämä kansan­musi­ik­ki. 

– Kaikki­han eivät voi pitää kaikesta, mut­ta pitäisi olla mah­dol­lisu­us kokea tar­jon­taa monipuolis­es­ti. Mitä vähem­män karsi­noi asioi­ta ja ihmisiä, sitä laadukkaam­mak­si elämä muut­tuu.

Eurol­la neljä euroa

Kuu­sis­to tun­tee paljon suo­ma­laisia kult­tuuri­alan ihmisiä myös Lovi­isas­sa, jos­sa hän on asunut kymme­nen vuot­ta. Viime syksynä hän piipahti tekemässä musi­ikkia lovi­isalais­tuneen moni­tai­turin Esko Grund­strömin kotis­tu­di­ol­la. 

– Tääl­lä asuu monia luovien alo­jen ihmisiä, Kuu­sis­to sanoo.

Hän ei tarkoi­ta vain musi­ikin sar­al­la toimivia taiteil­i­joi­ta, vaan myös muu kult­tuuri on hänen mielestään Lovi­isas­sa vah­vasti edustet­tuna. 

Viime syksynä Kuu­sis­to soit­ti hyvän­tekeväisyyskon­sertin Lovi­isan kirkos­sa Tanssiopis­ton hyväk­si. Huip­pu­vi­ulistin esi­tys kiin­nos­ti lovi­isalaisia, ja rahaa saati­in kerä­tyk­si.

– Jos Lovi­isa halu­aa esit­täy­tyä kult­tuurikaupunk­i­na, niin kyl­lähän laadukas ja toimi­va tanssiopis­to on yksi tärkeä pilari siinä, hän sanoo.

Kult­tuurin merk­i­tys ihmis­ten hyv­in­voin­nille on lukuisia ker­to­ja todis­tet­tu tieteel­lis­es­tikin. Jotenkin sitä ei vain tun­nu­ta usko­van.

– Tutkimusten mukaan kult­tuuri­in sijoitet­tu raha tulee takaisin nelink­er­taise­na. Jos joku ker­toisi meille, että euron sijoi­tus rahamarkki­noil­la tuot­taa neljä euroa, niin kuka­pa ei tart­tuisi tilaisu­u­teen, Kuu­sis­to kysyy. 

Kult­tuuri on asen­nekysymys

Hän ei väitä, että olisi pelkästään kaupunkien vas­tu­ul­la edis­tää asukkaiden hyv­in­voin­tia tuo­ma­l­la kult­tuuria enem­män esi­in, mut­ta hän näkee, että asen­nemuu­tos olisi paikallaan. 

Kuu­sis­to on huo­man­nut, että Lovi­isan kaupun­gin päät­täjät eivät pidä kult­tuuria niin suures­sa arvos­sa kuin olisi mah­dol­lista. Hän ver­taa Lovi­isaa Por­vooseen, joka on löytänyt gas­trono­mi­an. 

Por­vooseen tul­laan syömään kauem­paakin. Lovi­isal­la olisi paljon kult­tuu­ri­tar­jon­taa.

– Ei ainakaan tois­taisek­si näytä siltä, että Lovi­isan ruo­ria kään­televät henkilöt ymmärtäi­sivät, miten paljon kaupun­gin asukkaissa on kult­tuuripo­ten­ti­aalia. Lovi­isa voisi nos­taa esille sen, että kaupungis­sa on paljon luovia ja lah­jakkai­ta ihmisiä. Se vaatii kuitenkin asen­nemuu­tos­ta, Kuu­sis­to pain­ot­taa.

Las­ten saat­ta­mi­nen kult­tuurin tai ylipäätään har­ras­tamisen pari­in sälytetään luon­tev­asti van­hempi­en kon­tolle. Kuu­sis­to on itse lähtöisin kult­tuurikodista, syn­tynyt keskelle musi­ikkia. 

– Per­heet ovat hyvin eri­lai­sis­sa tilanteis­sa, joten ei voi sanoa mitään yleistävää siitä, miten lapset pitäisi tutus­tut­taa eri taide­muo­toi­hin.

Taide-elämyk­set näkyviksi

Yhden tärkeän pointin Kuu­sis­to halu­aa kuitenkin nos­taa esi­in. Jos kult­tuuri on näkyvil­lä kaikille, se ohjaa automaat­tis­es­ti eteen­päin ja vaikut­taa asen­teisi­in. 

Jos ei näe eri­laista kuvataidet­ta tai tanssia eikä kuule musi­ikkia, eivät lapset ja nuoret hakeudu niiden pari­in.  

– Sil­loin he eivät saa taiteen mah­dol­lis­tamia elämyk­siä. Pitäisi olla jotain näkyvää, johon samais­tua, Kuu­sis­to sanoo.

Hän ilah­tuu kuul­lessaan, että Lovi­isan kaupun­ki on aloit­tanut han­kkeen, jos­sa taidet­ta tuo­daan ulos kaikkien nähtäväk­si. Taideo­hjel­man avul­la pyritään löytämään uusia tapo­ja tuo­da kult­tuuria, osal­lisu­ut­ta ja yhteisöl­lisyyt­tä osak­si lovi­isalais­ten arkea.

– Toiv­ot­tavasti se toteu­tuu! Se olisi sig­naali taiteen ja kult­tuurin arvos­tuk­ses­ta.

Iden­ti­teetiltään hän toteaa ole­vansa per­na­jalainen. Maaseudun rauhaan on muka­va tul­la lukuisil­ta työkeikoil­ta ulko­mail­ta. Sil­loin hän ei kaipaa metropolin syket­tä.

– On kiva kat­soa, kuin­ka merikotkat ovat palan­neet Per­na­jan­lahdelle. Siinä ne rauhal­lis­es­ti loisi­vat ja käyvät talvel­la syömässä pilkki­jöi­den jäälle jät­tämät sin­tit. Pul­lakotkat seiso­vas­sa pöy­dässä!   

PEKKA KUUSISTO

Syn­tyi 7.10.1976 Espoos­sa

Asuu Lovi­isas­sa

Salainen pahe Mar­vel-eloku­vat

Lem­piruo­ka tuore hapan­ju­urileipä

Omi­tu­inen tapa viu­lun soit­ta­mi­nen

Tek­sti Rei­ja Kokko­la / Kuvat Arto Wiikari