Vauhdin hurmaa & hyvää fiilistä

 Loviisan metsäpoluilla ja -teillä kiitää innokas maastopyöräilijäjoukko. Vauhdin hurma, itsensä voittaminen ja mahtava fiilis pitkän lenkin jälkeen palkitsevat. 

On keskivi­ikko ja kel­lo läh­estyy kuut­ta illal­la. Sää on pil­vi­nen, ja pikkuinen tuu­len­virekin käy. Torille on kokoon­tunut mies­poruk­ka pyöri­neen. 

Tarkem­min kat­sot­tuna nämä polkupyörät eivät ole ihan taval­lisia, vaan tosiurheilu­un tarkoitet­tu­ja. Koh­ta niil­lä lähde­tään pitkälle maas­tolenkille. John Björk­skog ja Kris­t­ian Nys­tröm ovat kut­suneet viikoit­taiselle lenkille lajin innokkai­ta har­ras­ta­jia. 

– Nyt on hyvä sää lähteä polke­maan. Oikeas­t­aan aina on hyvä sää maastopy­öräi­lylle. Pieni sade ei hait­taa, eikä met­säpoluil­la tuule, John ja Kris­t­ian sanovat.

Poruk­ka on varus­tau­tunut asian­mukaises­ti. On sopi­va pyöräi­ly­vaate­tus, kypärät ja repus­sa juo­tavaa. Kris­tian­il­la ja Johnil­la on myös mukana työkalu­ja, jos jonkun pyörä alkaa vauhdis­sa reis­tail­la. Apua löy­tyy var­masti.

– Ellei runko vään­ny, niin aina koti­in pääsee.

Vakio­har­ras­ta­jien pyörät ja varus­teet ovat selvästi pro. Sopi­va vaate­tus lisää har­ras­tuk­sen mukavu­ut­ta. Ei tule kuuma eikä kylmä, sade ja tuuli eivät hait­taa. Kypärässä on tehokas valo, joten pimeässäkin näkee polkea tur­val­lis­es­ti. Pimeässä kiitämi­nen se vas­ta onkin hieno koke­mus. 

Mah­ta­vatko nämä ver­meet olla kovin kalli­ita? 

– Ei heti pidä hom­ma­ta huip­pupyörää. Ensin kan­nat­taa kokeil­la, onko tämä juuri min­un laji­ni. Aika pian sen huo­maa. Kun innos­tuu lajista, niin halu­aa sel­l­aisen fil­lar­in, jon­ka omi­naisu­udet vas­taa­vat haas­teeseen. Välineitä saa myös käytet­ty­inä.

John ja Kris­t­ian kut­su­vat itseään pyöräi­ly­har­ras­ta­jik­si, vaik­ka ovat melkein ammat­tiurheil­i­joi­ta – molem­mat ovat käyneet kil­pailuis­sa ja tehneet huimia pyöräretk­iä ulko­mai­ta myöten.

– Kyl­lä ulko­maan­retket ovat olleet upei­ta koke­muk­sia, molem­mat tuumaa­vat.

Laji sopii kaikille

Mut­ta kel­paa sitä polka­ista maastopy­örä vauhti­in myös Lovi­isas­sa. Alueel­la on paljon hyviä reit­te­jä, ja läh­es kaikille poluille riit­tää eri­tyyp­pisiä maas­to­ja. On pehmeää havun­neu­laspo­h­jaa, mut­ta myös kiviä ja kan­to­ja, joiden yli fil­lareil­la men­nään kovaa vauh­tia. Tyyp­il­lis­es­ti treeni kestää 1,5–2,5 tun­tia ja matkaa ker­tyy 25–30 kilo­metriä. Lujaa siis men­nään. 

Ei ihme, että keskivi­ikkopy­öräil­i­jät näyt­tävät kaik­ki kovakun­toisil­ta. Täl­lä ker­taa paikalla on vain miehiä.

– Maastopy­öräi­ly sopii kaikille. Naisille, miehille, nuo­rille ja van­hem­mille. Ikähaaruk­ka on laa­ja, tei­ni-ikäi­sistä seit­semänkymp­pisi­in. Lajin oppii nopeasti. Aloit­teli­ja huo­maa taidon ja kun­non kehi­tyk­sen varsin pian, ja se motivoi jatka­maan.

Keskivi­ikon maastopy­öräi­ly­porukalle ryh­mähen­ki on tärkeä. Silti ryh­mässäkin jokainen ajaa omien taito­jen­sa mukaan. Vetäjät katso­vat, että kaik­ki pysyvät mukana. Kris­t­ian Nys­tröm tosin myön­tää, että ryh­mässä voi myös ”tyh­myys tiivistyä”.

– Läh­tee ehkä yrit­tämään liikaakin. Jotain sel­l­aista, jota ei yksin tek­isi, hän muo­toilee.

Maastopy­öräil­i­jät tosi­aankin syöksyvät välil­lä yli kivien ja kan­to­jen. On rankko­ja ylämäk­iä ja vauhdikkai­ta alamäk­iä. Poluil­la maas­to polveilee todel­la vai­htel­ev­asti. 

Jos kaa­tu­mista ei las­ke­ta, voiko har­ras­ta­ja sat­ut­taa tai vahin­goit­taa itseään muuten liikaa yrit­tämäl­lä? Innos­tunut har­ras­ta­ja­han saat­taa hakea aina vaan haas­tavampia maas­to­ja ja reit­te­jä. 

Johnin ja Kris­tian­in mielestä oikein hal­lit­tuna laji on kuitenkin varsin tur­valli­nen, ja samal­la tehokas.

– Maastopy­öräi­ly on keholle monipuolisem­paa kuin esimerkik­si maantiepyöräi­ly. Lajis­sa käytetään koko krop­paa pieniä lihas­ryh­miä myöten. Välil­lä aje­taan seisaal­taan, ja koko keho osal­lis­tuu pyörän hallintaan.

John Björk­skog ja Kris­t­ian Nys­tröm vaku­ut­ta­vat, että maastopy­öräi­ly sopii kaikille ja että sen oppii nopeasti.

Talvel­lakin pääsee pyöräilemään

Sekä John että Kris­t­ian ovat opet­ta­jia lovi­isalaisk­oulus­sa. Vapaa-ajal­laan he har­ras­ta­vat hyvin mon­en­laista urheilua niin koti­maas­sa kuin ulko­mail­lakin. 

Alp­pi­hi­ih­to on Kris­tian­ille rakas laji, mut­ta Alpeil­la on upeat mah­dol­lisu­udet myös maastopy­öräi­lyyn.

– Ruot­si ja Nor­ja ovat myös hieno­ja paikko­ja har­ras­taa.

Johnin yksi lem­pi­la­jeista on mel­on­ta. Lisäk­si hän har­ras­taa monipuolis­es­ti sisäli­ikun­ta­la­je­ja.

– Sulka­pal­loa, sal­ibandyä, tanssia, patikoin­tia, lentopal­loa ja rantal­en­topal­loa, hän luet­telee.

On tosi­aan hyvä, että voi pitää kun­toa yllä läpi vuo­den, kun pyöräi­lyyn tulee talvi­tauko. Vaan kun ei kuulem­ma tule!

– Kyl­lä maastopy­öräi­lyä voi har­ras­taa myös talvel­la. Han­kalaa se voi olla, jos on paljon pehmeää lun­ta tai jos rän­tää tulee vaakata­sos­sa.  Edel­listalvi oli niin leu­to ja lume­ton, että hyvin pääsi polke­maan. Pyörään voi asen­taa nastarenkaat, John huo­maut­taa.

Keskivi­ikko­ryh­män poruk­ka on valmi­ina lähtöön Lovi­isan har­jul­la. Hyvä meinin­ki ja innos­tus laji­in yhdis­tää. 

John toteaakin, että kyseessä on urheilun lisäk­si hauskan­pito. 

– Yhteisiä baari- tai saunail­to­ja emme ole viet­täneet, mut­ta ehkä sekin jon­ain päivänä toteu­tuu.   

Pyöräillen pääset pidem­mälle…

…ja näet ja koet enem­män. Läs­nä ovat niin maise­mat, luon­non äänet kuin tuok­sutkin sekä samal­la maas­ton tar­joa­mat taito­haas­teet. 

Maastopy­öräi­ly on monipuo­li­nen laji, jota voi omien taito­jen­sa ja kun­ton­sa mukaan har­ras­taa hyvin mon­en­lai­sis­sa maas­tois­sa. 

Maas­tossa pyöräilem­i­nen on ren­to tapa liikkua ja retkeil­lä. Laji sopii myös lap­sille ja nuo­rille ja ennakkolu­u­loista poiketen myös iäkkääm­mille. 

Koke­neem­pi maastopy­öräil­i­jä naut­tii raskaam­mas­takin kun­toilus­ta, teknisem­mistä ajo­haasteista ja vauhdin hur­mas­ta. 

Lähde: Suomen Latu

Lisää Pikkukaupun­gin Luon­to & Out­door jut­tu­ja löy­dät täältä!

Tek­sti Rei­ja Kokko­la  Kuvat Kale­vi Ketolu­o­to