Omena on arkipäiväistä herkkua, johon liittyy paljon uskomuksia ja tarinoitakin. Ja kun omenoita tulee paljon, niistä saa herkullista hilloa, mehua ja siideriä. Kippis!
Omppu! Kun kädessä mollottaa vaikkapa kirpeä Granny Smith tai kaivat keskellä talvea kellarista ihanan talviomenan pahvikennosta, tulee väistämättä hyvä mieli. Terveellinen herkku, jota on läpi vuoden runsaasti tarjolla!
Omenalajikkeita on tuhansia, joten rouskuteltavaa riittää. Siirappi, kaneli ja vaniljakastike kuuluvat ehdottomasti omenaherkkuihin.
Omenaan liitetään paljon mielikuvia, enimmäkseen positiivisia. Pitäähän se lääkärinkin loitolla.
Ilmeisesti bisnesmaailmassakin luotetaan omenan positiiviseen imagoon. Onhan meillä Apple, Ison Omenan kauppakeskus ja Isoksi Omenaksi kutsuttu New York sekä Omena-hotellit. Ovatkohan ranskalaiset säälineet arkista ja vaatimattoman väristä perunaa, ja nimenneet sen siksi pomme de terre´ksi, maaomenaksi? Kuulostaa paljon kivemmalta. Ja kun ranskalainen pyörtyy, hän putoaa omeniin!
On omenalla tehty hirveyksiäkin, kuten myrkytetty Lumikki. Ehkä sadussa piilee osa totuutta, sillä omenan siemenissä on hippusellinen myrkkyä, syanidin sokeriyhdistettä. Tosin Lumikin olisi pitänyt ahmia niitä valtavat määrät.
Raamatun sanomasta huolimatta omena on pitänyt suosionsa, toisin kuin käärmeparka, jota vieläkin piinaa Raamatun sille luoma maine. Kun puhumme kielletystä hedelmästä tai hyvän ja pahan tiedon puusta, mielikuviin vilahtaa helposti juuri omena. Ei ehkä pitäisi, sillä ei Raamatussa mainita, että Eeva juuri omenan Aatamille ojensi. Olihan Eedenin puutarhassa varmasti muitakin hedelmäpuita.
Omenaa pidetään kevään ja lemmenleikkien symbolina, ja omenan makeus toimii syntiin houkuttelemisen vertauskuvana.
Omenaa on ammuttu ihmisen pään päältä – oli sitten Wilhelm Tell todellinen henkilö tai ei, tarina kertoo taitavasta jousipyssyn käytöstä. Omenalla on tärkeä rooli myös tieteessä. Keksihän Isaac Newton painovoiman lain saatuaan omenan päähänsä mietiskellessään puun alla. Tosin ei varmasti tiedetä, saiko Newton oikeasti omenan päähänsä. Ehkä hän vain näki omenan putoavan puusta ollessaan puutarhassa.
Voi pudonnut omena aiheuttaa ahdistustakin. Joinain vuosina omenasato on niin runsas, että sen jatkokäyttö vaatii ponnisteluja. Tuntuu ikävältä astua maahan pudonneiden omenien päälle. Runsaina satovuosina niiden noukkiminen rasittaa, joten jotkut virittelevät puiden alle pressuja, joiden avulla saa kerralla paljon talteen.
Monena syksynä Loviisankin teiden varsilla on koreittain tai sangoittain omppuja, joita tarjotaan ohikulkijoille. Ajatus on kaunis, ja varmasti ilahduttaa monia. Ylitarjontaa kuitenkin on, ja siihen voi olla ratkaisu sadon kuskaaminen omenamehuasemille. Onhan se ihanaa pitkin vuotta hakea viileästä säilöstä omaa omenamehua.
Villeimmät omenaharrastajat ovat hommanneet laitteen, jolla mehua voi tehdä itse. Ja siideriä! Itse valmistettu omenasiideri on parhaimmillaan mitä ihanin juomanautinto. Kaiken lisäksi sitä on kiva tehdä. Kippis!
OMENA
• Omena kuuluu ruusukasvien heimoon, kuten päärynä ja luumukin.
• Omenasta on jalostettu tuhansia lajikkeita, enemmän kuin mistään muusta hedelmästä.
• Omenapuu tuottaa ensimmäiset hedelmät 4–5 vuoden iässä, ja puun keskimääräinen elinikä on
50–80 vuotta.
• Keskikokoisessa omenassa on noin 4,5 grammaa kuitua. Kaksi kolmasosaa omenan kuidusta löytyy sen kuorista.
• Omenat kelluvat vedessä siksi, että niiden tilavuudesta
25 prosenttia on ilmaa.
• Maailman suurin omena punnittiin vuonna 2005 Japanissa.
Omena painoi 1849 g.
Lähde: StyleCaster
Teksti Reija Kokkola Kuvat Kalevi Ketoluoto