Ihmiset

Va de inga kulit, Inga-Lill?

11.1.2019

Inga-Lill Lem­piäi­nen ui kesät tal­vet mer­essä. Viime tal­ve­na hän osal­lis­tui talviuin­nin MM-kil­pailui­hin Tallinnas­sa. Piti­hän sekin vielä kokea!

 

On sopi­vasti pakkas­ta. Aurinkokin pilk­istää jostain sumuis­ten pil­vien takaa. Pieni tuu­len­pu­us­ka saa silti tot­tumat­toman hytisemään Pla­genin uimaran­nan lai­turil­la. Talviuin­nin har­ras­ta­ja Inga-Lill Lem­piäistä ei palele. Hän aset­taa pehmeän maton pal­jaiden jalko­jen­sa alle ennen kuin astelee avan­non kaitei­den viereen. Yllä on uima­puku ja päässä mainio talviuin­tip­ipo, oikeas­t­aan pak­su myssy. Tyynesti hän astelee alas tikkai­ta ja alkaa tehdä rauhal­lisia uin­tili­ikkeitä, rin­tauin­tia, kuten talviui­jil­la on tapana. Kun Inga-Lill nousee ylös, hän huole­htii siitä, että pipoon ommeltu Lovi­isan uimaseu­ran merk­ki näkyy kuvis­sa. Hän ei riehaan­nu kehu­maan mah­tavaa oloa uin­nin jäl­keen tai edes sen ter­veysvaiku­tuk­sia. Hänestä talviuin­ti on vain kiva har­ras­tus. Se tun­tuu yksinker­tais­es­ti kylmältä.

– En usko sel­l­aisi­in myyt­tei­hin, että avan­touimareil­la ei ole koskaan flun­ssaa, Inga-Lill toteaa kietoutues­saan pak­su­un pyyh­keeseen.

On pipos­sa toinenkin tärkeä merk­ki. Se on Suomen lip­pu. Nimit­täin tämä pipo päässään Inga-Lill edusti Lovi­isan uimaseu­raa ja Suomea maalisku­us­sa Tallinnas­sa. Hän halusi saa­da vielä yhden hauskan koke­muk­sen, ”once in a life­time” -fiilik­sen.

– Ennen MM-kil­pailua olin osal­lis­tunut kak­si­in SM-kisoi­hin. Tallinnas­sa tein oman ennä­tyk­seni, eli uin 25 metriä aikaan 37,62. Olin sijal­la 28. Osal­lis­tu­jia oli 36, Inga-Lill ker­too.

 

Takaisin Lovi­isaan

Inga-Lill on palu­umuut­ta­ja. Hän lähti miehen­sä Eskon matkaan Helsinki­in ollessaan 16-vuo­tias. Myöhem­min pariskun­ta kotiu­tui Nur­mi­järvelle.  Takaisin Lovi­isan merel­liseen Valkoon pariskun­ta muut­ti vuon­na 2011. Viime vuo­den maalisku­us­sa he viet­tivät 50-vuo­tishääpäivään­sä. Mis­sään vai­heessa he eivät hylän­neet Lovi­isaa. He viet­tivät kesät tal­vet viikon­lop­pun­sa ja lomansa Lovi­isan leir­in­täalueel­la asun­to­vaunus­sa. Mereen pääsi pulah­ta­maan läpi vuo­den hel­posti.

– Olen sydämeltäni meri-ihmi­nen enkä viihdy järvis­sä. Talvisinkin asun­to­vaunumme oli Tam­miniemen leir­in­täalueel­la ome­na­pu­un katveessa. Siitä oli lyhyt mat­ka avan­toon, Inga-Lill ker­too.

Hän toivoo, että Pla­genin avan­toa hoidet­taisi­in mah­dol­lisim­man hyvin. Että olisi läm­mintä jalko­jen alla ja jäät ja lumet put­sat­tu lai­turil­ta. Saunaa hän ei kaipaa. Jos sel­l­ainen Pla­ge­nil­la olisi, hän ei sinne pipoaan pistäisi.

– Tämän ikäiselle läm­mön­vai­htelu olisi liian suuri. Ties vaik­ka saisin sydärin!

Sun­nun­taisin Inga-Lill läh­tee bus­sikul­je­tuk­sel­la Kotkaan uimaan uima­hal­li­in. Mukaan kuulem­ma mah­tu­isi enem­mänkin väkeä.

– Etenkin nuo­ria kaipaisimme mukaan uimaseu­ran Kotkan-reis­suille. Kan­nat­taa käyt­tää tämä mah­dol­lisu­us, jos sun­nun­taipäivät eivät ole täy­teen buukat­tu.

Inga-Lill on iloinen myös siitä, että talviuin­nista on tul­lut kiva äiti-tytär-har­ras­tus. Kun tytär Piia Impiö tulee Lovi­isaan, niin sil­loin iloinen kak­sikko pakkau­tuu autoon kylpy­takeis­saan ja uin­tip­ipoi­neen.

– Ilman pipoa ei pidä men­nä, sil­lä päätä ei saa koskaan kastel­la. Eikä avan­toon saisi koskaan men­nä yksin, hän huo­maut­taa.

 

Lovi­isan uimaseu­ra: Toim­intaa syysku­us­ta toukoku­uhun. Uima­hal­li­matko­ja Kotkaan jär­jestetään sun­nun­taisin. Aikuisille reis­su mak­saa 10 euroa, alle 18-vuo­ti­aille 5 euroa, ja alle kahdek­san­vuo­ti­aat pää­sevät mukaan mak­sut­ta aikuisen seuras­sa. Hin­taan kuu­lu­vat bus­si­mat­ka, uimalip­pu ja kun­tos­a­likКyn­ti. Inga-Lill ihmettelee, mis­sä nuoret luu­raa­vat. -Tulkaa nuoretkin mukaan!

 

Tek­sti Rei­ja Kokko­la | Kuvat Vir­pi Lehti­nen

1
Pikkukaupunki