Ainut oikea ja asianmukainen ympäristö Pikkukaupunki-lehden pilsneripruuville on legendaarinen Gulf-baari Loviisan Ruotsinkylässä.
Se on kuulkaas lukijat niin, että ei tämä pilsnerin maistelu mikään naurun asia ole. Paitsi sitten, kun päästään vauhtiin. Suurkiitos arvoisat testaajamme Seppo, Reima, Isabel, Jorma, Katja, Asko ja Martti!
Säännöt olivat samat kuin aina. Testasimme sokkona, eli pruuvaajat eivät tienneet mitä laseissa on. Kerroimme ainoastaan, että laseissa on pilsneriä, ja aloitimme miedoimmista.
Lopuksi kaikki juomat piti arvostella kouluarvosanoin asteikolla 4–10.
Pruuvaajat maistelivat aluksi kutakin pilsneriä heti kun se oli kaadettu lasiin. Kun kaikissa laseissa oli juotavaa, testaajat saattoivat vielä palata takaisin eri pilsnereiden makuun ja vertailla niitä keskenään. Se olikin pruuvin mielenkiintoisin vaihe.
Ja näin se meni
Ensimmäisenä maisteltu hentoinen Koffin 1:n oli Jorman mielestä laimea ja vetinen, mutta kivan värinen.
Kirkas väri, kommentoi myös Seppo. Aneeminen, totesi puolestaan Reima. Asko ja Martti taas päätyivät yhteisymmärryksessä siihen, että se on ihan ok pilsneri, eli jatkoon saisi mennä.
Pehmeä, vaahtoava ja kirkas pilsneri, mutta Isabel löysi siitä vähän turhaa kitkeryyttä ja piti sitä yleisvaikutelmaltaan laimeana. Katja oli samaa mieltä.
Täyttäkää nyt lasini
Toisena pilsnerinä kaadettiin RPS. Reima arvioi sen IPA-tyyliseksi, mutta jälkimaultaan vetikseksi ja liian katkeraksi. Seppo piti sitä hyvänmakuisena ja aromisena. Jorma tarjoaisi tätä pilsneriä kutsumattomille mökkivieraille. Asko ja Martti antoivat janojuomalle välttävän arvosanan 5.
Keisari ei vakuuttanut miespuolisia testaajia, mutta Isabel ja Katja pitivät sitä varsin kelvollisena oluena. Isabelin mielestä siinä oli hyvä jälkimaku, ja Katja arvosti pysyvää vaahtoa.
Neljäs pruuviolut Alabama Red IPA teki Jormaan vaikutuksen, ja hän väitti sen iskevän miehen katuun. Asko, Katja, Isabel ja Martti eivät tästä oluesta erityisesti pitäneet, mutta Seppo ja Reima löysivät siitä hienoja puolia. Siinä on heidän mielestään testin paras vaahto, runsas humalan maku ja miellyttävä jälkimaku.
”No johan myrkyn lykkäs”, tokaisi Asko kun Karhu 1:n kaadettiin lasiin. Ihan kuin Coca-Cola, säesti Katja. Tämä tumma olut oli selvästi baarin toisen päädyn raatilaisten mieleen – koska se on tumma ja täyteläinen, maltainen ja maku tasaisen miellyttävä. Osa raatilaisista toivoi siihen vähän lisää syvyyttä ja piti sitä kotikaljamaisena, turhan pliisun makuisena.
Viimeinen pruuvin olut oli Rye Mild NEIPA. Isabel totesi, että tuoksuun verrattuna maku oli pettymys, eli se oli vähän ristiriitainen kokemus. Ehkä jopa liian kevyt, mutta jälkimaku runsas.
Reima piti tätä olutta vetisenä, Asko puolestaan voimakkaana, Seppo hyvän värisenä ja Jorma keskenkäyneenä, ”kuin saippuana”. Martti tunnisti saman aromin kuin eräissä muissakin oluissa, paitsi ykkösessä ja vitosessa. Katja puolestaan piti sitä parhaimman värisenä ja kehui suutuntumaa raikkaaksi.
Tilanne hallinnassa ja päätökset tehty!
Asko kiirehti kysymään, joko saa ilmoittautua A–olut-testiin vai pitääkö suorittaa keskaritesti siinä välissä. No niin, ja sitten pisteet. Voittajaksi valikoitui Karhun tumma kouluarvosanoalla 8- . Vetiseksi parjattu Koff pääsi kakkoseksi 7+ arvosanalla.
”Joko saa ilmoittautua A–olut-testiin vai pitääkö suorittaa keskaritesti siinä välissä?”
Kaurismäkeläisessä miljöössä
Pilsneripruuvin pitopaikassa Gulf-baarissa aika on ikään kuin pysähtynyt ja tunnelma pihapiireineen jotenkin ”kaurismäkeläinen”. Gulf-baari täytti tänä vuonna 50-vuotta. On todellinen kulttuuriteko, että sen ovet ovat auki ja että sitä ei ole turmeltu. Lisäksi baari on kylälle merkittävä kohtaamis- ja palvelupaikka. Pruuvin oluet olivat kaikki alle kolmen prosentin ykkösoluita. Ne kaadettiin maisteltavaksi tässä järjestyksessä.
1. Koff 1
2. RPS
3. Keisari
4. Alabama Red IPA
5. Karhu tumma
6. Olvi Mild Neipa
Kurkkaa myös nämä:
Pikkukaupungin perinteinen punkkupruuvi »
Neljä oluen ystävää pruuvasi oluita ravintola Degerby Gillen tuvassa »
Teksti: Päivi Ahvonen Kuvat: Kalevi Ketoluoto