Mitä tekee Hattivatti perunalaarissa?

Pikkuinen peruna pyörii kau­pan lat­tial­la. Se potkaistaan äkkiä syr­jään, ettei kukaan liukas­tu­isi siihen. Pikkupot­tu on karan­nut laji­tovere­it­ten­sa luo­ta laarista, joten se edus­ta­nee kauhal­la kauhot­tavaa perus­potaat­tia. Sitä saa edullis­es­ti läpi vuo­den, joten ei ihme, että suo­ma­lainen syö perunaa noin 60 kiloa vuodessa. Se on kuitenkin rutkasti vähem­män kuin vielä 50-luvul­la, jol­loin pot­tua pis­tet­ti­in pos­keen yli kolminker­tainen määrä. Karan­neen pikku­pe­runan lisäk­si tar­jol­la on lukuisia mui­ta lajikkei­ta. Valin­nan­varaa on, sil­lä Suomes­sa vil­jel­lään 50:tä lajiket­ta. Perunas­sa on tärkkelystä, hie­man pro­tei­inia ja vita­mi­ine­ja. Sil­lä on myös huo­mat­tavasti pienem­pi hiili- ja vesi­jalan­jäl­ki kuin riisil­lä ja pastal­la. Aina perunaa ei ole kiitel­ty. Kun se saa­pui 1500-luvul­la Euroop­paan Andi­en alueelta, sen väitet­ti­in ole­van myrkyl­listä ruumi­ille ja sielulle. Eihän sitä mainit­tu Raa­ma­tus­sa! Tot­ta on, että perunan muku­lan vihreä osa sisältää myrkyl­listä solani­inia. 1700-luvul­la kap­palainen Asikkalas­sa ylisti kuitenkin perunaa saarnois­saan, ja kun sitä vielä älyt­ti­in käyt­tää viinan valmis­tuk­ses­sa, perunan suo­sio kasvoi huo­mat­tavasti. Mut­ta mitä ihmettä Hat­ti­vatit tekevät perunalaaris­sa?  Nykyään on tar­jol­la pus­sitet­tuna myös Muu­mi-perunoi­ta musisoivien Rockin ja Jazzyn kyl­jessä. On peruna tunkenut muku­lansa myös taiteeseen. Viime vuon­na julka­isti­in kome­dia nimeltä Peruna. Sitä voi kat­soa sip­si­pussin kera. Perunaa voi käyt­tää myös liimaamiseen, ja kuin liimat­tuna se pitää var­masti pin­tansa suo­ma­laises­sa ruokapöy­dässä jatkos­sakin.

Tek­sti: Rei­ja Kokko­la Kuva: Shut­ter­stock

Artikke­li on julka­istu Cre­ative Peakin kus­tan­ta­mas­sa SMAKU-lehdessä 17.6.2022