Pikkuinen peruna pyörii kaupan lattialla. Se potkaistaan äkkiä syrjään, ettei kukaan liukastuisi siihen. Pikkupottu on karannut lajitovereittensa luota laarista, joten se edustanee kauhalla kauhottavaa peruspotaattia. Sitä saa edullisesti läpi vuoden, joten ei ihme, että suomalainen syö perunaa noin 60 kiloa vuodessa. Se on kuitenkin rutkasti vähemmän kuin vielä 50-luvulla, jolloin pottua pistettiin poskeen yli kolminkertainen määrä. Karanneen pikkuperunan lisäksi tarjolla on lukuisia muita lajikkeita. Valinnanvaraa on, sillä Suomessa viljellään 50:tä lajiketta. Perunassa on tärkkelystä, hieman proteiinia ja vitamiineja. Sillä on myös huomattavasti pienempi hiili- ja vesijalanjälki kuin riisillä ja pastalla. Aina perunaa ei ole kiitelty. Kun se saapui 1500-luvulla Eurooppaan Andien alueelta, sen väitettiin olevan myrkyllistä ruumiille ja sielulle. Eihän sitä mainittu Raamatussa! Totta on, että perunan mukulan vihreä osa sisältää myrkyllistä solaniinia. 1700-luvulla kappalainen Asikkalassa ylisti kuitenkin perunaa saarnoissaan, ja kun sitä vielä älyttiin käyttää viinan valmistuksessa, perunan suosio kasvoi huomattavasti. Mutta mitä ihmettä Hattivatit tekevät perunalaarissa? Nykyään on tarjolla pussitettuna myös Muumi-perunoita musisoivien Rockin ja Jazzyn kyljessä. On peruna tunkenut mukulansa myös taiteeseen. Viime vuonna julkaistiin komedia nimeltä Peruna. Sitä voi katsoa sipsipussin kera. Perunaa voi käyttää myös liimaamiseen, ja kuin liimattuna se pitää varmasti pintansa suomalaisessa ruokapöydässä jatkossakin.
Teksti: Reija Kokkola Kuva: Shutterstock
Artikkeli on julkaistu Creative Peakin kustantamassa SMAKU-lehdessä 17.6.2022