Ihmiset, Yleinen

Merry Christmas

27.11.2017
parasta Suomen Joulussa

Lovi­isas­sa asu­vat ulko­maalaiset ker­to­vat joulus­taan. Joulupukin lisäk­si liik­keel­lä ovat Pakka­sukko, Lumi­tyt­tö ja Kris­tus­lap­si. Jouluku­use­na voi olla myös pin­ja! Mon­elle joulupäivä tai uusi vuosi on isom­pi juh­la kuin joulu­aat­to. Kaikille tämä tal­ven juh­la merk­it­see yhdessäoloa ja iloa.

 

Ton­ka ja Boris Kneze­vic, KROATIA                                                         Hit­o­mi Shi­ga, JAPANI

kroat+jpn

 

PARASTA SUOMEN JOULUSSA ON
IHMISTEN RENTOUTUMINEN

Ton­ka ja Boris Kneze­vic, KROATIA   

 

”Joulu­aat­toaa­mu­na syömme pieniä munkke­ja. Aat­tona emme syö lihaa, vaan kalaa, kasviksia ja keit­to­ja. Joulupäivän aamu­na syömme run­saan aami­aisen. Päiväl­lä tar­jo­taan alku­palak­si Par­man kinkkua, juus­to­ja ja kirkas­ta nau­dan­li­hakeit­toa.

Varsi­naiseen joulu­a­te­ri­aan kuu­lu­vat hapankaa­likääryleet, vihreä salaat­ti ja pais­tet­tu sian­li­ha, joka voi olla ulkofileetä tai kinkkua. Kun liha on pais­tet­tu, perunat laite­taan paistin­liemeen ros­mari­inin ja valkosip­ulin kera. Lopuk­si syömme täytekakkua ja pieniä kek­se­jä. Juom­i­na ovat vii­ni, olut ja kahvi.

Aaton tra­di­tioi­hin kuu­luu se, että koko kaupun­ki täyt­tyy laulus­ta ja elävästä musi­ik­ista, ja ihmiset onnit­tel­e­vat toisi­aan. Kel­lo 21 men­emme kirkkoon joulumes­su­un. Lah­jat ovat aikalail­la saman­laisia kuin tääl­lä Suomes­sakin, ja ne annetaan joulupäivän aamu­na. Suomen kylmän ilmas­ton takia joulun­vi­et­to on eri­laista kuin Kroa­t­i­as­sa. Paras­ta siinä on ihmis­ten rentou­tu­mi­nen.”    

SUOMALAISESSA JOULUSSA PARASTA OVAT
IHANAT KAUNIIT KYNTTILÄT

Hit­o­mi Shi­ga, JAPANI

 

”Joulu on Japanis­sa kau­palli­nen tapah­tu­ma, ei kris­till­i­nen. Men­emme ystävien kanssa rav­in­to­laan, huvipuis­toon tai jär­jestämme juh­lat. Syömme kanaa ja man­sikkak­er­makakkua sekä suk­laa­ta. Aset­telemme esille myös joulupukkiko­ris­tei­ta.

Uuden vuo­den juh­la, shoogat­su, on meille tärkeä. Sil­loin jär­jestämme juh­lia, jois­sa tar­jo­taan monia perin­neruokia kuten kalaa, vihan­nek­sia ja munakkai­ta. Mus­tat pavut kuu­lu­vat per­in­teeseen, sil­lä ne edus­ta­vat meille ter­veyt­tä.

Monil­la muil­lakin ruoil­la on oma sym­bo­l­iar­von­sa, kuten onni, kauneus, men­estys ja pitkä ikä. Uute­na vuote­na lap­sille annetaan rahaa lah­jak­si pienis­sä värikkäis­sä kuoris­sa. Kotei­hin laite­taan bam­bus­ta tehtyjä koris­tei­ta.”

 

Pamela LeDuc, BRASILIA                                                                          Celine Col­in, RANSKA

BRAS+FRA

 

SUOMALAISELTA JOULULTA ODOTAN ERITYISESTI
LUNTA, LUNTA JA LUNTA.
JA TIETYSTI HALUAN NÄHDÄ SEN OIKEAN JOULUPUKIN

Pamela LeDuc, BRASILIA

 

”Joulu­na jokainen koris­telee kotin­sa, tekee ostok­sia, ripus­taa joulu­val­o­ja ja soit­taa joul­u­laulu­ja. Mon­et per­heet koris­tel­e­vat myös joulupu­un, joka on usein muoviku­usi. Mei­dän per­heessämme joulupuuk­si koris­tel­laan pin­ja.

Aat­toil­tana per­heet kokoon­tu­vat ja aset­ta­vat lah­jat kuusen alle. Illal­la syödään run­sas joulu­a­te­ria ja puolenyön jäl­keen avataan lah­jat. Joulupäivänä kodeis­sa syödään joul­u­lounas.

Per­in­teinen joulu­ruo­ka Brasil­ias­sa on “arroz de natal”. Se on jouluinen riisiruo­ka, joka muis­tut­taa risot­toa. Resep­ti ei kuitenkaan sisäl­lä lihaa, vaan esimerkik­si juus­toa, porkkanaa ja oli­ive­ja. Kalkku­na kuu­luu myös brasil­ialaiseen joulupöytään.

Eri­tyi­nen jouluherkku on suo­ma­laisillekin tut­tu köy­hät ritar­it. Pul­lan sijas­ta köy­hät ritar­it tehdään vaaleas­ta leivästä.”

 

SUOMALAISESSA JOULUSSA ON PARASTA LUMI JA
JOULUVALOT KODEISSA

Celine Col­in, RANSKA

 

”Yleen­sä kut­summe läheisemme joulun­vi­et­toon seit­semän aikaan aat­toil­tana. Illal­lista syödään pitkään ja har­taasti, ja usein istumme pöy­dän ääressä vielä puolenyön aikaan. Jos vain mah­dol­lista, käymme jos­sain vai­heessa kirkos­sa.

Joulu­ruokailu­un kuu­luu se, että jokainen kat­taus on erilli­nen, eli emme tuo kaikkea pöytään samal­la ker­taa. Kos­ka Ran­skas­sa lohi on erit­täin kallista, se kuu­luu joulupöy­dän erikoisuuk­si­in alku­palana. Alku­paloina on yleen­sä lohen lisäk­si ostere­i­ta, etanoi­ta, sim­pukoi­ta ja mui­ta mereneläviä. Pääruokana tar­joil­laan täytet­tyä kalkku­naa perunoiden ja vihannesten kera. Sen jäl­keen syömme run­saasti eri­laisia juus­to­ja ja vihreää salaat­tia. Jälkiruoak­si on bûche de Noël, eli kau­ni­isti koris­tel­tu jäätelökakku ja kahvia.

Ater­ian aikana nau­timme eri­laisia viine­jä. Usein joulu­a­te­ria aloite­taan ja lopete­taan kuo­hu­val­la, kuten samp­pan­jal­la. Lah­jat annetaan ennen jälkiruokaa, mut­ta jois­sain per­heis­sä vas­ta joulupäivän aamu­na. Lah­jat ovat hyvin henkilöko­htaisia.”

 

Tan­tip Idström, THAIMAA                                                                           Stephen Boudreau, KANADA

thai+kan

 

SUOMESSA ASUVAT THAIMAALAISET VIETTÄVÄT
JOULUA SUOMALAISEEN TAPAAN

Tan­tip Idström, THAIMAA

 

”Thaimaalaiset eivät itse vietä joulua, mut­ta tur­istien takia se näkyy katuku­vas­sa. Skan­d­i­naaveille jär­jestetään tarvit­taes­sa rav­in­tolois­sa ja hotelleis­sa joulu­juh­lia, jois­sa tar­jo­taan kinkkuakin.

Uusi vuosi on meille thaimaalaisille joulua vas­taa­va juh­la. Sil­loin kerään­nymme per­heit­täin yhteen, teemme ruokaa yhdessä tai men­emme rav­in­to­laan. Jotkut käyvät temp­pelis­sä juh­lan kun­ni­ak­si. Ammumme myös raket­te­ja, kuten Suomes­sakin.

Suomes­sa asu­vat thaimaalaiset viet­tävät joulua suo­ma­laiseen tapaan. Pöy­dässä on loh­ta, kinkkua ja laatikoi­ta. Lap­sille annetaan pienet lah­jat.”   

 

SUOMALAINEN JOULU ON PERHEJUHLA
JA MINUSTAKIN SE ON PARAS TAPA VIETTÄÄ JOULUA

Stephen Boudreau, KANADA

 

”Olen kotoisin Nova Sco­ti­as­ta, ja siel­lä on tapana viet­tää joulua amerikkalaiseen tyyli­in. Joulu on meille per­heen ja ystävien juh­la, mut­ta ennen kaikkea se on las­ten juh­la.

Joulu­val­o­ja käytetään run­saasti. Välil­lä tun­tuu, että me suo­ras­taan kil­pailemme siitä, kenel­lä on huikeim­mat joulu­val­ot ja -koris­teet. Joulu­aat­tona on tapana ajel­la per­heen kanssa ympäri­in­sä kat­se­le­mas­sa koris­tel­tu­ja talo­ja ja piho­ja.

Aat­toil­tana lapset saa­vat yhden lah­jan ennen nukku­maan menoa. Yön aikana joulupuk­ki tuo lah­jat esille laitet­tui­hin suuri­in sukki­in ja kuusen alle. Kuusi on luon­nol­lis­es­ti koris­tel­tu ylen­palt­tis­es­ti.

Yksi tra­di­tio on hakea kuusi omas­ta met­sästä tai tutun met­sästä, jos­ta mak­se­taan pieni kor­vaus. Yleen­sä lapset saa­vat yhden ison lah­jan van­hem­mil­taan ja muil­ta suku­laisil­ta pienem­piä. Joulupöy­dässä on kalkku­naa tai kinkkua ja juo­mana viiniä tai olut­ta. ”

 
Fabio ja Flavia Putri­no, ITALIA                                                                Olga Isae­va, VENÄJÄITA+RUS

 

IHANINTA SUOMALAISESSA JOULUSSA
OVAT KAUNIIT JOULUVALOT

Fabio ja Flavia Putri­no, ITALIA

 

”Ital­ias­sa joulu on suuri per­he­juh­la. Me olemme valitet­tavasti yleen­sä matkus­ta­neet niin paljon, ettemme ole voineet viet­tää täl­laista per­he­juh­laa. Joulua ale­taan viet­tää aat­tona, mut­ta tärkein päivä kult­tuuris­samme on joulupäivä. Tra­di­tiot kuitenkin vai­htel­e­vat alueit­tain ja per­heit­täin. Aat­tolounaal­la alku­paloi­hin kuu­luu kalaa, mereneläviä ja spaget­tia ton­nikalakastik­keel­la. Pääruokana on pas­taa ja pais­tet­tua kalaa perunoiden ja vihannesten kera.

Yritämme saa­da lapset ajois­sa nukku­maan, ja yö kuluu lahjo­ja pake­toidessa. Kuusi on muovi­nen, ja se on kau­ni­isti koris­tel­tu. Joulupäivänä syömme lasag­nea, tortelline­ja ja lihaa. Karkke­ja on tietenkin myös paljon. Suomes­sa olemme oppi­neet syömään myös joulu­tort­tu­ja. Joulu on las­ten juh­la, ja se huipen­tuu, kun lah­jat jae­taan.”

 

RAKASTAN SUOMALAISTARAUHALLISTA JOULUA

Olga Isae­va, VENÄJÄ

 

”Neu­vos­toaikana joulu oli kiel­let­ty kris­til­lisenä juh­lana, mut­ta itsenäisen Venäjän myötä joulu­perinne on hie­man elpynyt.  Venäjäl­lä joulupäivää vietetään juli­aanisen kalen­terin mukaan 25. jouluku­u­ta, eli gre­go­ri­aanisen kalen­terin mukaan seit­semäs tam­miku­u­ta.

Uuden­vuo­den­juh­la on venäläis­ten joulu, jol­loin Pakka­sukko tulee tuo­maan lahjo­ja lapsen­lapsen­sa Lumi­tytön kanssa. Ystävät ja per­heet kokoon­tu­vat pitkille illal­lisille, ja tapana on syödä paljon eri­laisia salaat­te­ja, kuten myös suo­ma­laisille tut­tua rosol­lia. Kinkkuakin voi joulupöy­dässä olla, mut­ta kalkku­naa ei.

Uuden­vuo­den­juh­la on venäläisille oikea joulu, vähän kuin suo­ma­lais­ten vap­pu. Juo­daan paljon ja juh­li­taan. Venäjäl­lä ei siis rauhoitu­ta juh­lanvi­et­toon, vaan kaik­ki on enem­män tai vähem­män ylösalaisin. Toisaal­ta pitkät lomat mah­dol­lis­ta­vat per­hei­den yhdessäolon.

Itse rakas­tan suo­ma­laista, rauhal­lista joulua. Hyvää ruokaa ja kynt­tilöitä. Paras­ta on pikku­joulu­ai­ka, kun keskel­lä pimein­tä talvea saamme iloi­ta ja juh­lia.”  

 

Ute Kehrs, SAKSA

UTE

   

SUOMEN JOULUSSA PARASTA ON LUMI

Ute Kehrs, SAKSA

 

”Aat­to ei ole meille joulun pääjuh­la. Sitä vietämme varsin vaa­ti­mat­tomasti syö­den sil­li- ja perunasalaat­tia makkaran kera. Sei­mi kuu­luu meil­läkin per­in­teisi­in jouluko­ris­teisi­in. Sak­sas­sa min­ul­la oli myös ympyrän­muo­toinen advent­tikynt­tiläalus­ta, jol­laisen Lovi­isan Kuk­ka on luvan­nut tehdä min­ulle.

Olen kotoisin Bai­jerista, jos­sa joulu­tra­di­tioon kuu­luu Christkind, eli Kris­tus­lap­si, joka tuo lap­sille lah­jat. Kris­tus­lap­si kuvail­laan yleen­sä vaaleahiuk­sisek­si enke­li­hahmok­si siip­i­neen. Lapset eivät koskaan näe Kris­tus­las­ta, ja heille ker­ro­taan, että hän on kiiruh­tanut eteen­päin.

Joulupäivän ate­ri­al­la syömme han­hea per­hep­i­iris­sä. Joulu­un kuu­lu­vat myös pienet kek­sit, joi­ta on kaikkial­la kodeis­sa. Suomen joulus­sa paras­ta on lumi! Van­ha hau­taus­maa on todel­la tun­nel­malli­nen, kun on paljon lun­ta ja kynt­tilöitä.”

 

Tek­sti Rei­ja Kokko­la  Kuvat Päivi Ahvo­nen, Kale­vi Ketolu­o­to  Kuvi­tus San­na Nylén 

ARTIKKELI ON JULKAISTU PIKKUKAUPUNGIN JOULULEHDESSÄ 2014

1
Pikkukaupunki