Yleinen, Ihmiset

Kartanon mailla

15.7.2022

Kesäisin maanviljelijä Henrik Creutz aloittaa päivänsä lenkkeilemällä Malmgårdin kartanon mailla. Sitten hän istuu traktorin puikkoihin. Hänen sydämensä sykkii luonnolle ja luomuviljalle.

 

Kun keväi­nen aamu saras­taa, Hen­rik Creutz astelee lenkki­t­a­mineis­sa autereiseen aamuun. Luon­toa rakas­ta­van kreivin ja maanvil­jeli­jän päivä ei voisi parem­min alkaa. Taaem­pana maalais­maise­maa hal­lit­see jyl­hä Malmgårdin kar­tanoraken­nus, lin­na, jota ympäröivät mon­et muut, pienem­mät raken­nuk­set. Oras­ta­vat luomu­pel­lot ja puis­to­jen heleän­vihreät puut heräävät uuteen aamuun.

– Aamu­lenkin jäl­keen saan vir­taa koko päiväk­si, Hen­rik ker­too.

Vaik­ka toim­intaa kar­tanon mail­la on läpi vuo­den, niin kesäisin Malmgård elää täysil­lä. Heti aamus­ta kesä­työn­tek­i­jät aloit­tel­e­vat työpäivään­sä. Ja mikä paras­ta, kansli­atöi­den lisäk­si Hen­rik pääsee itsekin hyp­päämään trak­torin rat­ti­in. Tunne on aivan huikea, kun ympäril­lä alkaa ver­soa viitisen­toista lajia uut­ta luo­muvil­jaa. Pel­toalaa Malmgårdis­sa on noin 450 hehtaaria.

– Joka vuosi on ilah­dut­tavaa nähdä, kuin­ka vil­ja nousee. Että edessä on onnis­tunut kesä ja syksy! Pidän maanvil­jeli­jän työstä, vaik­ka olenkin lähin­nä apupoikana trak­tori­ni kanssa, Hen­rik Creutz toteaa. 

Puin­nin ja muut työt hoita­vat Malmgårdin työn­tek­i­jät, joi­ta maat­alouden paris­sa työsken­telee sesongista riip­puen kahdes­ta neljään. Kaikki­aan Malmgård työl­listää 12–15 henkilöä, joista suurin osa työsken­telee luomupuodis­sa, kahvi­la-rav­in­to­las­sa, pan­i­mol­la ja matkailun paris­sa. 

 

 

 

 

Työtä rakkaudel­la

Vuon­na 2007 Malmgårdis­sa tapah­tui sukupol­ven­vai­h­dos, kun Hen­rik aset­tui puikkoi­hin isän­sä Johan Creutzin jäljis­sä. Johanin ohel­la myös Kristi­na Creutzin panos on ollut tärkeä kar­tanon men­estyk­selle ja luo­mu­tuotan­toon siir­tymiselle. Astues­saan isän­nän saap­paisi­in Hen­rik pyysi van­hempiaan pysymään yhä mukana suuren kar­tanon toimin­nas­sa. Hän sanookin, että van­hempi­en panos on edelleen kul­lan arvoista.  

– Heil­lä on val­tavasti arvokas­ta tietoa, jota nuorem­mat tarvit­se­vat. Vaik­ka olen opin­to­jeni puoles­ta pätevä maanvil­jeli­jä, olisin ollut hukas­sa mon­ta ker­taa ilman van­hempi­eni apua ja hei­dän osaamis­taan.

Hen­rikin van­hem­mat asu­vat edelleen Malmgårdin kar­tanon val­tavas­sa pääraken­nuk­ses­sa, ja he ovat akti­ivis­es­ti mukana kaikessa kar­tanon toimin­nas­sa. Myös isoisä oli aikoinaan pel­lon­syr­jässä anta­mas­sa neu­vo­jaan. Vaik­ka yhteiskun­ta muut­tuu, tietyt asi­at luon­nos­sa pysyvät. Pel­lol­la on yhä samaa hiekkaa tai savea.

– Tämä on edelleen van­hem­mil­leni elämän­ta­pa. He tekevät työtä rakkaudel­la, Hen­rik kiit­tää.

 

 

Hollantilaista uusrenessanssia edustava kartano on rakennettu vuosina 1882–1885.

 

Sukupolvelta toiselle

Malmgårdis­sa siir­ryt­ti­in 90-luvul­la luo­muvil­je­lyyn. Syy oli yksinker­tainen: halut­ti­in pois kemikaalien käyt­tämis­es­tä. Help­poa luon­non­mukainen vil­jelem­i­nen ei kuitenkaan ole. Sadot jäävät pienem­mik­si, kun kemikaale­ja ei käytetä. 

– Tietenkin toivoisimme isom­pia sato­ja. Myös kalus­ton pitää sopeu­tua luo­mu­tuotan­toon. Sitäkin pitää uud­is­taa jatku­vasti.

Malmgårdis­sa voidaan kuitenkin olla ylpeitä luo­mu­tuotan­non monipuolisu­ud­es­ta. Aiem­min vil­jelti­in tut­tu­ja perusviljo­ja, mut­ta nyt pel­loil­la huo­juu val­ta­va määrä eri lajikkei­ta speltistä emmervehnään. 

– Olen kiitolli­nen, että saan tehdä luo­muvil­jeli­jän työtä. Halu­an, että luon­to säi­lyy tulevillekin sukupolville. Las­teni kaut­ta tämä on tul­lut min­ulle yhä tärkeäm­mäk­si, Hen­rik Creutz sanoo.

 

Kilt­ti kum­mi­tus

Vaik­ka Hen­rik viihtyy hyvin ulkona pel­totöis­sä, on amma­tis­sa toinenkin tärkeä puoli. Se on ihmis­ten kohtaami­nen luomupuodis­sa ja hei­dän kanssaan jut­telem­i­nen. 

– Ihmiset ovat hyvin avoimia ja esit­tävät paljon kysymyk­siä. Se antaa min­ullekin val­tavasti.

Hen­rikin sosi­aal­isu­us pääsee val­loilleen myös upean kar­tanon seinien sisäl­lä. Kun astuu oves­ta sisään, sato­jen vuosien his­to­ria suo­ras­taan hyökyy päälle. Mitä kaikkea näi­den seinien sisäl­lä onkaan nähty? Mitä nuo ihmiset muo­toku­vis­sa ovat koke­neet? Siitä Hen­rik ker­too kävi­jöille.

– Otamme vas­taan ryh­miä, ja minä esit­te­len heille osan kar­tanon huoneista. Vas­taan mon­en­laisi­in kysymyk­si­in men­neistä ajoista ja kar­tanon his­to­ri­as­ta. Myös kreivin arvon­imestä kysel­lään usein.

Astut­taes­sa tanssisali­in voi melkein nähdä enti­sa­jan asukkaat pyörähtelemässä lat­tial­la. Ikkunoista avau­tuu upea vehreä puis­tom­aise­ma. Kaikkial­la on kau­ni­ita yksi­tyisko­htia. Kar­tanos­sa on yli 50 huonet­ta, joiden kun­nos­ta kul­loinenkin kar­tanon­her­ra vas­taa. 

Hen­rik muis­telee lap­su­u­saikaansa, jol­loin kar­tanos­sa vilisti 12 pikku­las­ta, serkuk­sia keskenään. Ker­ran yksi tanssisalin lam­puista rikkou­tui las­ten tem­mel­lyk­sessä.

– Pelasin vel­jeni kanssa ten­nistä salis­sa. Onnek­si isoisäni tiesi, mis­tä varaosat lamp­pu­un löy­tyivät, Hen­rik muis­telee.

Sit­ten vielä se pakolli­nen kysymys. Kyl­lä kai sen­tään Malmgårdil­la on oma kum­mi­tuk­sen­sa?

– On meil­lä tääl­lä Sel­ma. Sel­ma saat­taa joskus siir­rel­lä tavaroi­ta ja huonekalu­ja. Hän on kuitenkin hyvin kilt­ti, Hen­rik vas­taa.

 

 

 

 

Värikäs his­to­ria

Malmgård on ollut yhden suvun hallinnas­sa yli 400 vuot­ta. Omis­ta­jien nimi on ollut Creutz vuodes­ta 1614 alka­en. 

Kar­tanon his­to­ria alkoi jo vuon­na 1606, kun kuningas Kaar­le IX lahjoit­ti 30 tilaa Per­na­jas­sa viro­laiselle sotaleskelle Catha­ri­na Hess von Wich­dorf­fille. Näin kuningas hyvit­ti leskelle hänen aviomiehen­sä kaa­tu­misen sodas­sa isän­maan puoles­ta. 

Vielä 1800-luvulle asti Malmgård oli tavalli­nen kak­si-ker­roksi­nen empire­tyy­li­nen puinen her­raskar­tano, mut­ta kreivi Carl Mag­nus Creutz tun­si arvon­sa, ja raken­nut­ti Malmgårdista nykyisen­laisen, val­ta­van hol­lan­ti­laista uus­re­nes­sanssia edus­ta­van lin­nan vuosi­na 1882–1885. 

Kaikki­aan kar­tanol­la on ollut 16 omis­ta­jaa. Lin­nan nykyi­nen isän­tä kreivi Hen­rik Creutz edus­taa 13. omis­ta­ja­sukupolvea kar­tanon his­to­ri­as­sa. 

 

 

Hen­rik Creutz

Syn­tynyt 1974

Asuu Malmgårdin kar­tanos­sa

Per­he: vaimo ja kak­si las­ta

Koulu­tus: sosi­olo­gi, maanvil­je­lyn ja luo­mu­tuotan­non opin­to­ja

Paras­ta maanvil­jeli­jän työssä: Saa olla ulkona ja lähel­lä luon­toa koko ajan.

Har­ras­tuk­set: lenkkeily ja ruoan­lait­to

 

 

Tek­sti Rei­ja Kokko­la Kuvat Vir­pi Lehti­nen

1