Luonto & outdoor

Kajakkiretki Svartholman merilinnoitukseen

3.8.2023

Miltä tuntuisi kajakkiretki Svartholman merilinnoitussaarelle? Me päätimme kokea sen. 

 

On läm­min ja tyyni elokuinen ilta, kun saavumme kesäiseen Lovi­isaan. Pysäköimme auton Erä-Jussin pihalle, mis­sä valmi­ik­si pakat­tu kajakki­trai­leri odot­taa meitä. 

Kajakkipere­hdy­tyk­sen jäl­keen Erä-Jus­si antaa meille reit­tio­hjeet ja hyödyl­lisiä vinkke­jä yöpymiseen. 

Retkikun­taamme kuu­lu­vat kump­pani­ni Mag­in lisäk­si ystävämme Pet­ja ja Riku. Olemme lähdössä viikon­lop­un mel­ontareis­sulle Svarthol­man mer­ilin­noi­tus­saarelle. 

 

Sunkkia aamu­palak­si

Mait­tavien yöu­nien jäl­keen aloita­mme päivän tun­nel­mallises­sa Tuhan­nen tuskan kahvi­las­sa. Edessä on vajaan kymme­nen kilo­metrin kajakoin­ti suun­taansa, joten tankkaus pitää hoitaa kun­nol­la. Sunk­ki eli suo­lainen munk­ki ja pari kahvikupil­lista aamuau­ringon pais­teessa takaa­vat ener­giavaras­to­jen täyt­tymisen. 

Aamu­palan jäl­keen siir­rymme kohti Sahaniemeä ja pakkaamme kajakki­in maku­u­pus­sit, riip­puma­tot, eväät ja muut tarvikkeet. Melo­jan paikan edessä on lokerot, joi­hin saa kätevästi piilotet­tua suk­laa­p­atukoi­ta kaiken var­alle. 

 

 

 

Seikkailu alkaa

Sää on selkeä ja aurinkoinen, joten olo­suh­teet ovat pre­mi­um-luokkaa meri­seikkailulle.

Sivuaal­lokko keikut­taa mukavasti kajakke­ja, ja vesi roiskuu rantakivikos­sa. Ennuste lupasi tyyn­tä säätä, mut­ta aloit­taes­samme matkan­teon vas­tatu­uli voimis­tuu, pieniä vaah­topäitä alkaa muo­dos­tua veden pin­taan ja aal­lot haukkaa­vat kajakke­ja keu­loista. Huo­maamme, että koke­mat­tom­i­na merenkävi­jöinä kajakin hallinta ja tais­telu aal­to­ja vas­taan vaa­ti­vat voimaa ja keskit­tymistä.

 

 

Jän­nit­tävä väliepiso­di

Keskel­lä Lovi­isan­lahtea Magi näkee oival­lisen kuvau­s­paikan ja rantau­tuu hieno­jen kuvien toivos­sa yksinäisen kiviröykkiön keskelle. Varovasti hän kipuaa kameroi­neen pois kajak­istaan samal­la, kun me muut siir­rymme kuvauk­sel­lisi­in asemi­in.

Äkkiä huo­maamme Mag­in kajakin karan­neen kivikol­ta ja seilaa­van itsek­seen kauem­mas ja kauem­mas. Läh­den pelas­ta­maan kajakkia, mut­ta yksin oper­aa­tio ei onnis­tu. Pet­ja ja Riku rien­tävät avuk­seni. Magi jää yksik­seen kivikon keskelle seu­raa­maan kajakin pelas­tu­sop­er­aa­tio­ta.

Pitkän tovin tais­telemme vas­ta-aal­lokos­sa kajakkia takaisin kivikolle, kunnes huo­maamme Mag­in uiv­an meitä kohti. Sijoita­mme karan­neen kulku­pelin kah­den kajakin väli­in ja laita­mme melat poikit­tain tuke­maan kajakkia. Magi hilaa itsen­sä kajakkiriv­istön perästä takaisin kyyti­in. 

Olemme suorit­ta­neet onnis­tuneen ex tem­pore -meripelas­tu­sop­er­aa­tion! Haemme kuvaus­tarvikkeet kivikol­ta ja jatkamme matkaa kohti määrän­päätä.

 

Tsemp­piä matkaan!

Vas­tatu­ules­ta johtuen mat­ka on sujunut suun­nitel­tua hitaam­min. Pidämme taukoa pienen saaren suo­jas­sa, kun viereemme lipuu tut­tu mies – Erä-Jus­si. 

Suk­laa­p­atukat suus­sa kuun­telemme silmät pyöreinä, kun Jus­si ker­too käyneen­sä jo Svarthol­mas­sa jäätelöl­lä. Hän on nyt melo­mas­sa takaisin Lovi­isaan miel­lyt­tävässä myötä­tu­u­lessa. Vieno hymy huulil­laan Jus­si tsemp­paa porukkaamme jatka­maan eten­e­mistä.   

 

 

Burg­eri ja olut mais­tu­vat

Reilun kol­men tun­nin melomisen jäl­keen rantaudumme saaren pohjois­puolel­la sijait­se­valle tiili­ran­nalle neljän mais­sa iltapäiväl­lä. 

Polvia, selkää ja käsiä jomot­taa. Aurinkoinen keli ja lumoa­va saari vievät ajatuk­set kuitenkin muualle. Suun­taamme vierasve­ne­sa­ta­man rav­in­to­laa kohti, jon­ka aurinkoinen teras­si houkut­telee janois­ia ja nälkäisiä veneil­i­jöitä. 

Kovan urheilusuorituk­sen jäl­keen burg­eri ja olut kyl­lä mais­tu­vat!

Ruokailun jäl­keen lähdemme tutki­maan saar­ta ja etsimään yöpymi­s­paikkaa. Lin­noituk­sen jyl­hät muu­rit nou­se­vat korkealle ja tar­joa­vat mah­ta­vat näköalat avomerelle. 

 

 

 

 

 

Yöpymi­nen pikku­parati­i­sis­sa

Suun­nistamme punkke­ja uhmat­en heinikos­sa muurien juurel­la etsien sopivia pui­ta riip­pumat­to­jen virit­tämiseen. Kun­nol­lista leiri­paikkaa ei kuitenkaan tah­do löy­tyä. Saarelle on selvästi helpom­pi leiriy­tyä tel­toil­la, joten päätämme nou­dat­taa Erä-Jussin vinkkiä ja siir­tyä läheiseen Begravn­ing­shol­menin saa­reen.

Pienel­lä met­säisel­lä saarel­la on run­saasti pui­ta ja huus­si. Maas­to on tasaista ja näköalat upeat. Olemme ain­oat vier­aat tässä pikku parati­i­sis­sa. Ripus­tamme riip­puma­tot ilta-aurinkoon ja valmis­taudumme yötä varten. 

 

 

 

 

Leirin pystyt­tämi­nen sujuu muil­ta käden kään­teessä, mut­ta itse tuskailen uuden riip­puma­ton kiin­nit­tämisen kanssa. Onnek­si Pet­ja koke­neena riip­pumat­toil­i­jana osaa aut­taa sol­mu­jen kanssa. Riip­puma­ton lisäk­si mukana ovat tarpit, under­blan­ketit sekä maku­u­pus­sit, sil­lä eloku­un yöt ovat jo viilen­tyneet.

Jatkamme iltaa ran­nal­la auringonlaskua ihaillen ja olut­ta mais­tellen. Seu­railemme vier­essä lipu­via veneitä ja mer­il­in­tu­ja. Ilta on rauhalli­nen. Svarthol­man vierasve­ne­sa­ta­mas­ta kan­tau­tuu nau­rua ja mata­laa bas­son ään­tä. Vain ker­ran kaa­hail­e­va moot­torivene häir­it­see lev­ot­toma­l­la pörinäl­lään seesteistä iltaa. 

Auringon las­ket­tua nukah­damme pian riip­pumat­toi­hin.

 

 

Jatkamme iltaa ran­nal­la auringonlaskua ihaillen ja olut­ta mais­tellen. Seu­railemme vier­essä lipu­via veneitä ja mer­il­in­tu­ja.”

 

 

Absur­di näky ennen palu­umatkaa

Aamu saras­taa. Retkikun­ta on nukkunut hyvin, edes hyt­ty­set eivät ole häirin­neet yöu­nia. Met­sä­palo­varoi­tus on voimas­sa, joten valmis­tamme aamupu­uron ja -kahvin tran­gial­la.  Pakates­samme leirin kasaan näemme äkkiä läheisel­lä meriväyläl­lä val­ta­van rahti­laivan, joka lipuu ohit­semme – absur­di näky pikku parati­i­sis­samme!

On aika lähteä palu­umatkalle. Kier­rämme Svarthol­man ja suun­taamme kohti Lovi­isaa.  Palu­umat­ka sujuu lep­poisas­ti miel­lyt­tävässä myötä­tu­u­lessa. Aurinko läm­mit­tää mukavasti, välil­lä bon­gaamme merimet­soparvia. Ohi­ta­mme Valkon sata­man, jonne näkemämme rahti­lai­va on juuri saa­punut. 

 

 

 

 

Retken viimeinen pysähdy­s­paik­ka on kel­lu­va sauna Varis­saaren edustal­la. Mait­ta­vat löy­lyt ja pulah­dus mereen kel­paa­vat kyl­lä väsyneille reis­saa­jille! 

Sit­ten onkin jo aika meloa takaisin Sahaniemeen. Lovi­isa on tar­jon­nut meille fyy­sisen, mut­ta samal­la rentout­ta­van ja ikimuis­toisen retken hyvien ystävien seuras­sa.   

 

 

 

 

Tek­sti Alek­si Utri­ainen / Kuvat Magi Pern­thaler

 

0