Loviisalainen esteratsastaja Lida Haddas valittiin joulun alla junioreitten maajoukkueeseen.
Onnea Lida!
“Olen urheilullinen ja kilpailuhenkinen, joten kilpaileminen on minulle antoisaa. Mutta kuten aina kun ollaan eläinten kanssa tekemisissä, pitää muistaa ettei eläin ole ajatustenlukija. Se tulkitsee signaaleja ja tunteita, joten ratsastaja ei voi purkaa omaa stressiään hevoseen.
Hevosen kanssa eletään juuri siinä hetkessä, ja ratsastajan ystävyys hevosen kanssa on kaiken A & O. Ratsastajan pitää olla päättäväinen ja muistaa, että aina voi tulla paremmaksi — mutta samalla pitää osata olla armollinen ja iloita pienistä asioista. Se on pitkä prosessi.
Hevosissa ja niiden kanssa työskentelyssä minua viehättää se, että vaikka eläin olisi kuinka hyvin koulutettu, se ei ole automaatti eikä siitä ole ikinä täyttä kontrollia. Eläin ei ajattele pitkälle, se ei arvostele, eikä suutu virheistä. Pitää mennä hevosen ehdoilla, olla sen puolella eikä vaatia sellaista mitä se ei halua. Juuri se on osa tämän lajin viehätystä. Arvaamattomuus!
Ratsastus on monipuolinen laji, jossa oppii paljon itsestäänkin. Saa itsevarmuutta, sietää pettymyksen hetkiä, oppii tekemään fyysistä työtä tallissa. Sekin on tärkeää, sillä ratsastaminen on todella kallis laji.
Onneksi olen kasvanut hevostilalla, ja tiedän mitä se vaatii. Äitini on tehnyt valtavan työn – niin tallin, hevosteni kuin minunkin kanssani. Kiitos siitä! Onnistumisen tunne, kun tietää että suoritus meni nappiin, kun adrenaliini virtaa, on vaikeasti kuvailtavissa. Se on vain mahtavaa.”