Gravel tarkoittaa soraa, ja gravelpyöräily suuntautuu sorateille, luonnon keskelle. Loviisan gravelpioneerit. Mikko Airas ja Matti ”Masa” Suominen harrastivat gravelpyöräilyä ennenkuin sitä oli keksittykään.
Gravelpyörä, eli sorapyörä, on maastopyörän ja maantiepyörän risteytys. Sorapyörä yhdistää molempien parhaita puolia. Gravelpyörä on maastopyörämäinen kippurasarvinen kilpuri, jolla asfalttisiirtymät taittuvat nopeasti, ja teknisesti haastavat juurakkopolut ovat ajettavissa – pyörän geometria ja leveät maastokuviolliset renkaat auttavat hallitsemaan pyörää tiukoissa paikoissa. Omimmillaan sorapyörä on tietenkin soralla.
– Kyllästyin samojen asfalttirinkuloiden kiertämiseen ja sain samalla tekosyyn ostaa uuden fillarin, Mikko kertoo.
Gravelpyöräilyn myötä Mikolle aukesi uusi maailma. Hän oli jo nähnyt tarpeeksi asfalttia, ja valtateiden kuusitunneleita, sitä samaa näkymää, joka aukeaa auton ikkunasta. Sitä paitsi uusia maisemia nähdäkseen asfalttilenkeistä tuli jatkuvasti pidempiä. Sorapyöräilyn perusajatuksena taas on siirtyä nopeasti asfalttia pitkin luontoon.
– Gravel avaa uusia reittejä ja mahdollisuuksia, pyöräily ei rajoitu enää autoilukelpoisille teille, vaan polkujakin voi ajaa. Yleensä en edes katso karttaa, ajan vain fiiliksellä, Mikko sanoo.
Mikko nauttii seikkailusta ja sekoilusta metsäautoteillä, kaukana liikenteen vilskeestä. Liikenteen seassa ajaminen on stressaavaa ja vaarallista – metsään, siis.
Sorateitä ja polkuja ajoivat aiemmin lähinnä maastopyöräilijät.
– Maastopyöräily ei ole minua varten. Kaipaan vauhtia. Sorapyöräilyssä on vauhdin huumaa. Seikkailuaspekti kiinnostaa minua, Mikko sanoo.
Soraa, hiekkaa, kiveä, polkua
Kyse on siis aivan uudentyyppisestä pyörästä, joka on syntynyt vaihtelevassa maastossa ajamiseen. Gravelpyörä pääsee oikeuksiinsa, kun asfaltti jää taakse ja luonto kutsuu. Kivikot ja juurakot ovat osa gravelmaailmaa. Pyörät ovat kevyitä ja helposti kannettavissa esteiden yli. Gravelpyörä on luotu pitkille matkoille, ja sorapyörällä voi mennä minne vaan. Gravelpyörällä pääsee tutustumaan paikkoihin, jotka aiemmin olivat saavuttamattomissa. Pyörässä on kiinnikkeet juomapulloille ja laukuille, teltan ja yöpymiskamatkin voi pakata mukaan pitkälle reissulle.
– Gravel on syntynyt pitkän matkan taittamiseen, Masa sanoo.
Tavallaan gravelpyöräily on ollut olemassa jo kauan, harrastajat ovat polkeneet pitkiä matkoja tuunatuilla maantiepyörillä, tai cyclocrosseilla. Mutta trendikäs, niin kutsuttu gravel-scene, on Masa Suomisen mukaan uusi, vasta noin viisi vuotta vanha. Tavallaan on siis kyse vanhan keksimisestä uudelleen, eli uudenlaisen markkinointinäkökulman löytämisestä. Gravelpyöräilyn ajatus perustuu kauniisiin maisemiin ja hyvään fiilikseen.
Gravelparatiisi
Masa ihastui Itä-Uudenmaan loputtomaan sora- ja hiekkatieverkostoon muutettuaan Loviisaan 10 vuotta sitten. Hän aloitti tutkimusmatkat yksivaihteisella fiksipyörällä ja myöhemmin tavallisella maantiepyörällä ja huomasi asuvansa keskellä gravelparatiisia.
– Ajattelin, että huh, täälläpä näitä teitä riittää ja rupesin tutkimaan niitä silloisella fillarillani, mutta pitkän päälle maantiepyörä tärisyttää soralla niin että paikat putoavat hampaista, Masa kertoo.
Lopulta Masa osti kunnon sorapyörän.
– Ja onhan gravel parempi. Gravelpyörä on hyvä vaihtoehto, jos aikoo hommata vain yhden pyörän.
Positiivinen asenne on valttia, tai happy-go-lucky, kuten Masa kuvailee suhtautumistaan pyöräilyyn.
– Nyt vaan ajelen. Paahdan menemään peltojen keskellä. Yhdistelen erilaisia, hienoja pätkiä, ja vaikka metsätie näyttää kartalla loppuvan, se jatkuu usein polkuna. Yleensä aina pääsee läpi, Masa sanoo.
Vapaudentunne kiehtoo häntä.
– Gravelpyörällä aistii luontoa enemmän. Paikat näyttävät eri keleillä erilaisilta. Parasta on, että voit mennä minne vaan, Masa miettii.
HINTA
Hifistelijän gravelpyörän hinnalle ei ole ylärajaa, mutta Masa Suominen arvioi että 1500 euroa riittää alkuun. Munuaista ei siis ole pakko myydä omistaakseen sorapyörän. Mikko Airas on rakentanut pyöränsä itse, osa osalta. Osien yhteishintaa hän ei ole halunnut laskea. Toisaalta Mikko on ostanut taskulampun Tokmannilta ja kiinnittänyt sen roudariteipillä kypäräänsä pidentääkseen gravelkautta. Se on edullinen ja toimiva ratkaisu. Lopulta kyse ei siis ole varusteista, vaan luonnossa liikkumisen vapaudesta.
FAKTA
Gravelpyörä yhdistää maastopyörän ja maantiepyörän ominaisuuksia. Eniten gravelpyörä muistuttaa cyclocrossia. Cyclocrossi on hiekka- ja soraratojen kilpapyörä. Gravelpyörä on monipuolisempi ja vakaampi kun cyclocrossi. Se on pitkien matkojen fillari, johon voi halutessaan hankkia leveämmät renkaat. Gravelpyörässä on runsaasti kiinnikkeitä juomapulloille, laukuille ja muulle tarpeelliselle. Gravelpyörä sopii hyvin myös työmatkapyöräilyyn.
Teksti: Bosse Hellsten Kuvat: Masa Suomisen albumi