Biologi luonnon asialla

Usein ajatellaan, että henkeäsalpaavat luontoelämykset vaativat pitkiä ja vaivalloisia reissuja erämaahan, vuoristoon tai kenties saaristoon. Mutta liiallinen haaveilu maailman sävähdyttävimmistä luontokokemuksista voi sokaista meidät kaikelta siltä, mikä sijaitsee ihan nenän edessä. 

Lähilu­on­toa kan­nat­taa oppia arvosta­maan. Tätä peräänku­u­lut­taa myös Per­na­jan kirkonkylässä yli viisi­toista vuot­ta asus­tanut biolo­gi Jere Salmi­nen. 

Salmi­nen, 53, on ammat­tin­sa myötä tehnyt luon­to­selvi­tyk­siä Lovi­isan kaupungille ja toimin­ut oppaana kaupun­gin jär­jestämil­lä luon­toretkil­lä.

– Työni ja har­ras­tuk­seni menevät aika lail­la ris­ti­in. Välil­lä niitä on vaikea erot­taa toi­sis­taan, Salmi­nen sanoo.

Luon­non mon­i­naisu­us kiin­nos­taa

Biolo­gia ja luon­non mon­i­naisu­us on kiehtonut Salmista pien­estä pitäen. Eri­tyis­es­ti hän­tä kiin­nos­ta­vat per­hoset.

– Olen nuores­ta pitäen har­ras­tanut per­hosia. Käve­len usein tut­tu­ja reit­te­jä tekemässä niin kut­sut­tu­ja lin­jalasken­to­ja laske­mal­la per­hoset ja kimalaiset, jot­ka näen reitin var­rel­la. Tämä on yksi tapa seu­ra­ta hyön­teis­ten määrän ja lajis­ton muu­tok­sia Suomes­sa. Päiväper­hoslasken­to­ja on tehty vapaae­htoistyönä 1990-luvul­ta saak­ka.

Biologi­na Salmi­nen näkee luon­nos­sa monia asioi­ta, jot­ka jäävät usein meiltä tavan tal­laa­jil­ta huomiotta. Mut­ta onnek­semme lähilu­on­non mon­imuo­toisu­u­den arvost­a­mi­nen ei vaa­di ylilu­on­nol­lisia ais­te­ja tai pitk­iä biolo­gian opin­to­ja. Riit­tää että pysyy valp­paana ja pitää silmät auki.

– Kan­nus­tan ihmisiä liikku­maan lähilu­on­nos­sa uteliain mielin. Ei tarvitse matkus­taa syvälle erä­maa­han kokeak­seen luon­non kauneu­den. Luon­to muut­tuu koko ajan, ja näen jatku­vasti jotain uut­ta. Se tekee myös elämästä mie­lenki­in­toista. 

Salmi­nen on myös näh­nyt posi­ti­ivisia muu­tok­sia. Esimerkik­si val­takun­nal­lisen Hel­mi-ohjel­man ansios­ta van­hoille niittyalueille on tuo­tu lehmiä, mikä on vahvis­tanut luon­non mon­i­naisu­ut­ta näil­lä alueil­la.  

Omaakin luon­to­suhdet­ta voi vahvis­taa

Luon­non arvost­a­mi­nen on eri­tyisen tärkeää aikana, jol­loin sen edel­ly­tyk­set mon­i­naisu­u­teen ovat jatku­vasti uhan alla. Val­lit­se­van ilmas­tokri­isin vaiku­tuk­set näkyvät myös Lovi­isan lähilu­on­nos­sa.

– Luon­non mon­i­naisu­u­den kannal­ta min­ua huolestut­taa eri­tyis­es­ti vieraskasvi­la­jien lisään­tymi­nen sekä laa­jamit­tais­ten avo­hakkuiden seu­rauk­set. Luon­non mon­i­naisu­ut­ta kan­nat­taisi var­jel­la niin kotip­i­hoil­la, kaupun­gin puis­tois­sa kuin met­sis­sä ja ran­nikoil­lakin.

Salmi­nen uskoo, että jokainen meistä voi kan­taa kor­ten­sa kekoon vaal­i­mal­la lähilu­on­toa esimerkik­si kotip­i­hoil­la. 

– Itse kukin voisi miet­tiä, pitääkö kotip­i­hal­la koko nur­mikko leika­ta. Oma­lle ton­tilleen voi tehdä keitaan luon­non­va­raisille kasvi­la­jeille ja pölyt­täjille. Se vahvis­taa samal­la omaa luon­to­suhdet­ta, arvioi Salmi­nen. 

Päiväret­ki Lovi­isan luon­toon

Mut­ta mitä jos tekeekin mieli pois­tua oma­l­ta pihal­ta ja tehdä päiväret­ki Lovi­isan luon­toon? Salmisel­la on tähän mon­ta hyvää vinkkiä. 

– Lovi­isas­sa on run­saasti hieno­ja luon­toretkiko­htei­ta. Tavisthol­menin län­tisin osa, Kor­shol­men, on yksi suosikeis­tani suh­teel­lisen koske­mat­toman luon­non ja helpon saavutet­tavu­u­den vuok­si. Pidän myös paljon Har­a­vankylän vai­htel­ev­as­ta suo- ja met­sä­mo­sai­ik­ista ja varsin harv­inai­sista dyyneistä, joi­ta ei usein Suomen met­sis­sä näe. Harud­din suo­jelu­alue ja kuusimet­sä on myös hienoa aluet­ta.

Lovi­isan luon­nolle tyyp­il­listä ovat eri­toten saaris­to ja meri, mut­ta myös rapakivikalliop­erä ja kivi­nen luon­to. Salmi­nen näkee näi­den yhdis­telmän jän­nit­tävänä ele­ment­tinä, joka näkyy vah­vasti seudun luon­nos­sa liikkues­sa.

Uteliaisu­u­den arvo

Salmi­nen mainit­see pari muu­takin mie­lenki­in­toista kohdet­ta Lovi­isan edustal­la.

– Esimerkik­si Myl­lyjärvel­lä on poikkeuk­sel­lisen kirkas vesi ja pitkälti koske­ma­ton ranta. Lisäk­si Kasaber­getin saaris­tom­aise­mat ovat upei­ta. 

Retkivinkkien lisäk­si Salmisen keskeinen viesti on selkeä: riip­pumat­ta siitä, käveletkö työ­matkalla lähipuis­ton läpi tai viihdytkö viikko­ja erä­maas­sa, luon­to on kaikkial­la ympäril­lämme. 

– Luon­nos­ta voi jokainen meistä naut­tia, ja se riip­puu paljon mei­dän omas­ta uteliaisu­ud­es­ta lähiym­päristöä kohtaan. Ja mikä paras­ta: se ei mak­sa mitään.    

Tek­sti Onni Ahvo­nen Kuvat Arto Wiikari

Luontotaulut ihastuttavat

Haluatko tietää, millaista on lepakoiden salattu elämä?  Tai oletko ihmetellyt, minkä ihmeen linnun laulu kuulostaa siltä kuin puhallettaisiin tyhjään pulloon? 

Sil­loin sin­un kan­nat­taa paneu­tua vähän tarkem­minkin Kuningattaren­ran­nan pitkospu­ure­itin var­relle pystytet­ty­i­hin luon­to­taului­hin, jot­ka ker­to­vat alueen lin­nus­tos­ta, lep­akoista, sudenko­ren­noista, rantakäärmeistä, ruovikos­ta, luon­nonkuk­ista ja rantaekosys­teemin sienistä.

Moni on jo ehtinyt ihastel­la Kuningattaren­ran­nan uuden asuinalueen ja pohjois­päässä sijait­se­van luon­nonkau­ni­in puis­toalueen yhdis­tävää pitkospu­ure­it­tiä ja ran­nan viher­alueen hienoa toteu­tus­ta. Alueen lin­nus­ton vuok­si kaislikkoa ja pesäpui­ta on säi­lytet­ty mah­dol­lisim­man paljon, ja korkean kaislikon läpi kulke­va pitkospu­ure­it­ti on suun­nitel­tu kel­lumaan tul­van noustes­sa – sekin tärkeä omi­naisu­us alueel­la.

”Onnis­tunut yhteistyöpro­jek­ti”

Pitkospu­ure­it­ti ja luon­to­taulut on toteutet­tu use­an toim­i­jan yhteistyönä. Aloite tuli kaupungilta, ja For­tum lähti tuke­maan han­ket­ta.

–   Tar­tu­imme tähän innos­tuneina. Lovi­isan kaupun­ki on meille tärkeä ja halu­amme tukea kaupunki­lais­ten viihtyvyyt­tä täl­laisel­la luon­toar­vo­ja korostaval­la han­kkeel­la, For­tu­min Lovi­isan voimalaitok­sen viestin­täpääl­likkö Mia Will­berg ker­too.

Lovi­isalainen biolo­gi Jere Salmi­nen kir­joit­ti luon­to­taulu­jen tek­stit ja kuvit­ta­ja Jen­na Joke­lainen maalasi huip­puhienot luon­toku­vat. Kaupun­ki huole­hti asen­nuk­sista ja viestin­tä- ja suun­nit­te­lu­toimis­to Cre­ative Peak vas­tasi pro­jek­t­in­hallinnas­ta. 

– Tämä oli hieno yhteistyöhanke, joka tuo iloa monille kaupunki­laisille, Will­berg hehkut­taa.

Tek­sti Sep­po Iisa­lo Kuva Arto Wiikari