Luonto & outdoor

Biologi kiinnostui lintujen talviruokinnasta

15.1.2024

Kuvia Galapagossaarilta, viherkasveja, kameroita lisävarusteineen ja muusikoiden muotokuvia — näiden keskellä istuu Finlands Natur -aikakauslehden päätoimittaja Magnus Östman. Nyt puhe on kuitenkin vähän muusta, monelle loviisalaisellekin tutusta aiheesta, lintujen talviruokinnasta.

 

Biolo­gi Mag­nus Öst­man ker­too, että lin­tu­jen talviruok­in­ta on edis­tänyt sini­ti­aiskan­nan kas­vamista ja sitä, että mus­taras­tas talve­htii Suomes­sa.

Hän korostaa, että talviruok­in­taan pitää sitoutua pitkäjän­teis­es­ti.

– Sitä ei voi yhtäkkiä lopet­taa kuin poikkeustapauk­sis­sa, esimerkik­si sil­loin kun ruok­in­ta-automaat­ti houkut­telee rot­tia pihapi­iri­in tai lin­nut alka­vat käyt­täy­tyä apaat­tis­es­ti. Sil­loin ruok­in­ta-alue on puhdis­tet­ta­va ja pidet­tävä tyhjil­lään jonkin aikaa.

Ruok­in­ta on hyvä aloit­taa heti pakkas­ten alet­tua ja kun maa peit­tyy lumeen. Ruok­in­taa jatke­taan sit­ten kevääseen asti, kunnes maa on pal­jas.

– Ruok­in­ta-automaatin voi sijoit­taa vaikka­pa met­sän reunaan, tarpeek­si kauas talon ikkunoista. Ja hyvä, kun lähel­lä on pen­sai­ta, joiden siimek­seen pikkulin­nut voivat piiloutua vaaran uhates­sa.

 

Tar­joa rav­in­teikas­ta ruokaa

Hyvää rav­in­toa ovat kuoritut auringonkukan­siemenet tai murskatut maapähk­inät.

– Eri­tyisen rav­in­teikkai­ta ovat auringonkukan­siemenet. Kuorel­liset ovat halvem­pia, mut­ta niis­sä on se huono puoli, että lin­tu­jen ener­gia kuluu niitä avates­sa, Öst­man tietää.

Myös ras­vatan­got ovat oivalli­nen val­in­ta lin­tu­jen ruok­in­taan. Verkko­pus­si pitää kuitenkin ensin pois­taa, muuten pikkulin­nut voivat tak­er­tua verkkoon.

 

Pidä ruok­in­ta­paik­ka siistinä

Lin­tu­jen ruok­in­ta­lait­tei­ta ja lin­tu­lau­to­ja on mon­en­laisia. Öst­man suosit­telee ruok­in­ta-automaat­te­ja. Sil­loin lin­tu­jen uloste ei pääse kos­ke­tuk­si­in ruoan kanssa ja tau­dit pysyvät loitol­la.

– Ruok­in­ta-automaatit kan­nat­taa täyt­tää ja puhdis­taa han­skat kädessä ja pestä sen jäl­keen kädet joka ker­ta huolel­lis­es­ti, hän muis­tut­taa.

Mut­ta vaik­ka kuin­ka pitäisi ruokailu­paikan siistinä, aina jotain putoaa maa­han.

– Onnek­si siinä on se hyvä puoli, että on lin­tu­la­je­ja, jot­ka eivät ole niin ket­ter­iä, että pysty­i­sivät tas­apain­oile­maan automaateil­la.

 

Linssin molem­min puolin

Had­domista kotoisin ole­va, Tesjoel­la asu­va Mag­nus Öst­man kiin­nos­tui luon­nos­ta ja ympäristöstä per­hoskeräi­lyn kaut­ta 1970-luvun alus­sa. Hän hoitaa vieläkin kah­ta Suomen ympäristökeskuk­sen per­hos­val­o­rysää.

Öst­man val­oku­vaa maisemia, nisäkkäitä, lin­tu­ja, hyön­teisiä ja kasve­ja.

Työ Fin­lands Natur -lehdessä alkoi syksyl­lä 1997. Neljä ker­taa vuodessa ilmestyvä lehti ker­too luon­tokoke­muk­sista, tuor­eista tutkimuk­sista ja ekol­o­gis­es­ti kestävästä elämän­tavas­ta.

Yksi luon­tokoke­mus vuosien takaa on jäänyt Öst­manille eri­tyis­es­ti mieleen.

– Telt­tail­imme porukalla Hamn­skärin pienel­lä tuulen piek­semäl­lä ulkosaarel­la aina toukoku­un lop­pupuolel­la. Kän­nyköitä ei tietenkään siihen aikaan ollut, vaan saimme olla täysin luon­non rauhas­sa. Siitä jäi mah­tavia muis­to­ja, eikä vain ark­tis­ten lin­tu­jen muu­ton seu­raamis­es­ta, vaan myös leirielämästä ja val­oku­vaamis­es­ta.

 

 


 

 

Biologen som matar fåglar om vintern

 

Bland naturbilder från Galapagosöarna, grönväxter, kameror plus tillbehör och musikerporträtt sitter chefredaktören för Finlands Natur, Magnus Östman. Vi ska tala om något bekant för mången Lovisabo, nämligen småfåglarnas vintermatning.

 

Biolo­gen Mag­nus Öst­man berät­tar att tack vare vin­ter­mat­ning har till exem­pel blåmes­bestån­det ökat och koltrasten haft möj­lighet att överv­in­tra i Fin­land. Han poängter­ar att vin­ter­mat­ning är något man ska bin­da sig till på lång sikt.

– Man kan inte mitt i allt upphöra med det, endast i undan­tags­fall, till exem­pel då om mat­ningsstäl­let lockar till sig råt­tor eller om apatiska fåglar bör­jar synas till. Då måste matau­to­ma­ter­na och mat­ningsstäl­let put­sas upp och låta stå tomt ett tag.

Mat­nin­gen påbör­jas då minus­grader­na dyk­er upp och marken täcks av snö och pågår ända till våren, tills marken är bar.

– Ställ matau­to­mat­en till exem­pel i ett skogs­bryn, till­räck­ligt långt från fön­ster. Nära bör finnas träd, buskar så det finns göm­ställen för de små om en fara dyk­er upp.

 

Bjud på näringsrik mat

Bra föda är skalade sol­ros­frön eller krossade jord­nöt­ter.

– Det som nu fram­för allt är ener­girikt är sol­ros­frön. De icke skalade är bil­li­gare men de har då den nack­de­len att fåglar­na måste läg­ga ner myck­et ener­gi på att öpp­na var­je frö, vet Öst­man.

Ock­så fettstänger är näringsri­ka. Nät­påsen ska helst avlägsnas innan på grund av risken att fåglar­na fast­nar i nätet och inte kom­mer loss. Stån­gen kan till exem­pel pres­sas in i en met­al­lau­tomat.

 

Håll mat­plat­sen ren

Det lönar sig att bju­da mat­en från auto­mater som hin­drar den från att blandas med fåglar­nas avföring. Då hålls sjuk­do­mar bor­ta.

– Det lönar sig att fyl­la och put­sa matau­to­ma­ter­na med hand­skar på eller om man är utan ska hän­der­na tvät­tas ordentligt efteråt.

Dock ham­nar alltid någonting på marken.

– Det är ju å andra sidan bra för det finns ju fåge­larter som gär­na kom­mer till mat­nin­gen men som inte är så vigu­lan­ta att de kan bal­ansera på en automat, kon­stat­er­ar Öst­man.

 

På vardera sida om lin­sen

Mag­nus Öst­man är hem­ma från Had­dom och bor nu i Tessjö. Han blev intresser­ad av natur och miljö via fjärilssam­ling i bör­jan av 1970-talet. Han sköter fort­farande två av Fin­lands miljö­cen­trals fjäril­sljus­fäl­lor. Öst­man fotografer­ar allt från land­skap till djur, fåglar, insek­ter och väx­ter.

Kar­riären på Fin­lands Natur inled­des redan hösten 1997. Tid­skriften utkom­mer fyra gånger om året och där kan du läsa om natu­rup­plevelser, färsk forskn­ing och håll­bar livsstil.

En natu­rup­plevelse från år till­ba­ka har speciellt bliv­it i Öst­mans minne.

– Vi var ett gäng som täl­tade på Hamn­skär, en vin­d­pinad ö ut i ytter­s­ta skärgår­den, alltid någon vec­ka i slutet av maj. Det fanns inga mobil­tele­fon­er då utan vi fick leva ostör­da i naturen. Det gav fina min­nen. Inte endast det att vi fick föl­ja med den ark­tiska fågelfly­t­tnin­gen, utan ock­så läger­livet och fotograferin­gen.

 

 


 

 

 

Lintujen herkkukahvikuppi

Tarvit­set:   

  • Kookos­ras­vaa
  • Ryp­siöljyä alle 1/3 kookos­ras­van määrästä (pelkkä kookos­ras­va voi pakkasel­la kovet­tua liikaa)
  • Suo­laa­mat­to­mia ja maus­ta­mat­to­mia siemeniä ja pähk­inöitä
  • Lisää halutes­sasi mar­jo­ja
  • Kor­val­lisen kupin
  • Tikun
  • Narun luon­non­ma­te­ri­aal­ista
  • Maalar­in­teip­piä

 

Tee näin: 

  • Sula­ta kookos­ras­va.
  • Teip­paa tikku kupin sisäpuolelle kor­vaa vastapäätä (niin että teipin saa pois jäl­keen­päin).
  • Täytä kup­pi sieme­nil­lä, pähk­inöil­lä ja mar­joil­la. Sekoi­ta.
  • Kaa­da sulanut ras­vaseos kup­pi­in.
  • Anna jäh­mettyä.
  • Poista maalar­in­teip­pi.
  • Sol­mi naru kupin kor­vaan.
  • Ripus­ta ulos.

 


 

 

Tiesitkö?

  • Kui­v­a­ta tai pakas­ta pih­la­jan­mar­jo­ja lin­nuille syksyl­lä.
  • Tee ras­va­herkku­ja muot­ti­in sulate­tus­ta ras­vas­ta ja eri siemenistä ja pähk­inöistä.
  • Älä koskaan ruo­ki homeisel­la, mauste­tul­la tai suo­laisel­la, ei myöskään kinkkuras­val­la tai vet­tyneil­lä kau­rahi­u­taleil­la!
  • Leipä ei ole rav­in­teikas­ta.
  • Pidä mielel­lään esil­lä hienoa hiekkaa lin­nuille.
  • Älä käytä kyl­lästet­tyä puu­ta, jos teet oman ruok­in­ta-automaatin.
  • Älä ruo­ki lin­tu­ja muul­loin kuin talvel­la.
  • Lin­tu­jen talviruok­in­ta on har­voin pääsyy rot­tien esi­in­tymiseen.

Tarkem­mat ohjeet: birdlife.fi

 

Visste du?

  • Sam­la rönnbär åt fåglar­na på hösten och tor­ka eller frys dem.
  • Gör eget fettgodis i en form av smält fett och oli­ka frön och nöt­ter.
  • Mata inte med mög­ligt, kry­d­dat eller saltigt, ej heller med skink­fett eller blöt­lag­da havre­flingor! Bröd är inte näringsrikt.
  • Ha gär­na fint sand framme åt fåglar­na.
  • Använd ej impreg­n­er­at trä ifall du byg­ger en egen mat­ningsautomat.
  • Det rek­om­menderas att endast mata fåglar om vin­tern.
  • Vin­ter­mat­ning av fåglar är säl­lan huvu­dor­sak­en till förekom­sten av råt­tor.

Nog­grannare infor­ma­tion på birdlife.fi

 

 

 

Tek­sti Tua Lind­holm-Blom­felt Kuvat Arto Wiikari, Mag­nus Öst­man, Tua Lind­holm-Blom­felt

 

0