Ihmiset, Lifestyle, Luonto

Avantoon!

10.2.2017
avantouinti on talvinen harrastus

 
Seit­semän vuot­ta sit­ten Anna-Liisa Kilpiä läh­estyi varovasti avan­toa Ruotsin­py­htään Ruukissa. Hän kokeili jäisenä kim­meltävää veden­pin­taa varovasti varpail­laan. Hui, kylmää! Pikkuhil­jaa hän hivut­tau­tui alem­mas tikkai­ta totutelleen kylmään veteen ja hiv­ellen käsi­var­si­aan varovasti vedel­lä. Kylmältä tun­tui edelleen. Sit­ten hän rohkaisi mie­len­sä ja painui veteen kaulaa myöten. Mikä ihana tunne!
– Enää ei tun­tunut viiltävän kylmältä, vaan ihan mukaval­ta. Kylmyyt­tä tuskin huo­masi. Jäin koukku­un ker­ras­ta, Anna-Liisa Kilpiä nau­raa.
Joka viikko Anna-Liisa odot­taa tiis­tai­ta, jol­loin hän pääsee pulah­ta­maan kylmään ja virk­istävään veteen. Kun avan­touimarei­den vuoro alkaa neljältä iltapäiväl­lä, Anna-Liisa onkin heti ensim­mäis­ten joukos­sa avan­non äärel­lä. Hän on parhaim­mil­laan käynyt kymme­nenkin ker­taa avan­nos­sa samana iltana.
– Yleen­sä pulah­dan neljä tai viisi ker­taa. Välil­lä läm­mit­te­len saunas­sa. Ihana tunne säi­lyy koko illan ja tun­tuu vielä seu­raa­vana päivänäkin. Avan­touin­nin jäl­keen nukun aina eri­no­mais­es­ti. Min­ul­la ei ole varsi­naista ter­vey­del­listä syytä har­ras­taa avan­touin­tia. Teen sen puh­taasti hyvän olon takia. Mut­ta en ole myöskään sairas­tanut flun­ssaa ker­taakaan kuu­den vuo­den aikana.
Anna-Liisa Kilpiä ei käytä han­sko­ja, tossu­ja tai päähinet­tä. Hän hip­sut­telee pal­jain jaloin avan­nolle ja plump­sah­taa veteen. Ruukin avan­topaikalle hän tulee autol­la miehen­sä kanssa.
– Myös puolisoni hurahti avan­touin­ti­in, ja tyt­täreni tei­ni-ikäiset pojat halu­a­vat aina mukaan, kun ovat loma­l­la tääl­lä Ruukissa.
 
 

avanto_pikkukaupunki2

Rit­va Abra­hamssonin veikeä uima­hat­tu on kiva väriläiskä talvises­sa maise­mas­sa.

 
 
 

Tutkimusprofessorin neuvo:

KUUNTELE KEHOASI!

 

Onko avan­touin­nin ter­veysvaiku­tuk­sia tutkit­tu?

– Ter­veysvaiku­tuk­sia on todet­tu avan­touimarei­den omi­in koke­muk­si­in perustuen, mut­ta ver­tail­e­vaa tutkimus­ta ei ole. Ankara kylmä­vaiku­tus lisää muun muas­sa endor­fi­inin ja kor­ti­solin eri­tys­tä. Veren­paine nousee. Kes­ki-Euroopan Suomea lämpimäm­mis­sä vesis­sä uidessa on todet­tu, että antiok­si­dant­ti­ta­sot nou­se­vat.

 

Kenen ei kan­na­ta men­nä avan­toon?

– Veren­paineen nousun takia rin­takivuista tai sydän­vaivoista kär­sivien pitäisi vält­tää raju­ja kylmästres­si­ti­lantei­ta. Kaikille muille avan­touin­ti sopii, jos se vain tun­tuu itses­tä hyvältä. Jos tunne on paha, ei avan­toon kan­na­ta men­nä.

 

Mihin hyvä olo perus­tuu?

– Rajun kylmästres­si­ti­lanteen jälkeinen rentou­tu­mi­nen tun­tuu hyvältä. Muun muas­sa endor­fi­inin ja kor­ti­solin lisään­tymi­nen lisää hyvänolon tun­net­ta.  Kylmästres­sikoke­muk­ses­sa ääreisv­erenkier­to supis­tuu, kun verenkier­to pakkau­tuu kehon sisäosi­in säi­lyt­tääk­seen kehon läm­mön.

 

Avan­touimari ei sairas­tu flun­ssaan.

– Avan­touimar­it koke­vat säi­lyvän­sä flun­ssalta, joten niin var­masti onkin. On mah­dol­lista, että myös Suomen kylmis­sä vesis­sä lyhyesti uiv­il­la antiok­si­dant­ti­ta­sot nou­se­vat. Tästä ei ole kuitenkaan tieteel­listä näyt­töä.

 

Kuin­ka pitkään avan­nos­sa kan­nat­taa olla?

– Ensin kan­nat­taa men­nä yhdessä muiden seuras­sa ja kat­soa miten muut toimi­vat. Ker­ral­la avan­nos­sa kan­nat­taa olla 10–30 sekun­tia. Pitem­pään vedessä oltaes­sa lihak­set jän­nit­tyvät ja uin­tikyky heikke­nee. Konkar­it tosin tietävät, mihin pystyvät. Omaa kehoa pitää aina kuun­nel­la.

 

Sauna vai ilman saunaa?

– Sauna voimis­taa kylmästres­sireak­tio­ta. Ter­ve ihmi­nen voi käy­dä välil­lä saunas­sa. Suo­raan huoneen­läm­möstä avan­toon men­täessä vesi tun­tuu kylmem­mältä kuin jos menee saunas­ta, mut­ta iho ehtii viiletä matkalla.

 

Avan­touin­ti polt­taa kalor­e­i­ta.

– Tot­ta. Karkeasti ottaen 20 sekun­nin avan­touin­nis­sa polt­taa saman ver­ran kalor­e­i­ta kuin kävel­lessä por­tai­ta ylös alas kymme­nen min­u­ut­tia. Tämä tosin toteu­tuu vain sil­loin, kun kehon läm­pö palaute­taan lihak­sia käyt­tämäl­lä. Kalor­e­i­ta ei pala yhtä paljon, kun keho läm­mitetään vaat­teil­la.

 

Avan­nos­sa syn­tyy ruskeaa ras­vaa.

– Kylmyy­den on todet­tu aktivoivan ruskean ras­van. Sitä on vau­voil­la, jot­ka eivät vielä käytä lihak­si­aan läm­mön tuot­toon. Lihav­il­la aikuisil­la sitä ei ole, mut­ta nor­maali­pain­ois­il­la sitä saat­taa olla tai sitä ei ole lainkaan heil­läkään.

 

Mil­laiset varus­teet avan­touimari tarvit­see?

– Sel­l­aiset jalki­neet, jot­ka estävät liukas­tu­misen. Lak­ki ei ole vält­tämätön, mut­ta kovil­la pakkasil­la on hyvä suo­ja­ta päätä. Päätä ei kan­na­ta kastel­la. Kasvo­jen kyl­men­tymi­nen nimit­täin hidas­taa syket­tä. Toisaal­ta kehon kylmyys nos­taa syket­tä samaan aikaan. Sukeltamista kan­nat­taa vält­tää, jos siihen ei ole mitään eri­ty­istä syytä.

 

Vas­taa­jana Työter­veyslaitok­sen tutkimus­pro­fes­sori Han­nu Rin­tamä­ki.

 
 

Tek­sti: Rei­ja Kokko­la Kuvat: Eeva Kan­gas

0
Pikkukaupunki