Naisten jääkiekkojoukkueen pelaajat Taija Solja ja Maarit Pönkä ihastuivat lajiin kertaheitolla. Treeni pitää kropan kunnossa ja joukkuelajin yhteishenki piristää mieltä.
Kun Taija Solja aloitti jääkiekkoharrastuksen vuonna 2007, hän ei ollut koskaan aiemmin laittanut hokkareita jalkaan. Nuorena hän hiihti kilpaa, mutta jääkiekko ei ollut käynyt mielessä. Työkaverit Fortumilta houkuttelivat lähtemään mukaan naisten lätkätreeneihin. Taija mietti, että siinä samalla hän uudismuuttajana tutustuisi loviisalaisiin.
Siitä se sitten alkoi. Taija kertoo, että jääkiekkoharrastus aloitetaan ihan perusteista.
– Innostus kasvaa, kun taidot kehittyvät ja kunto nousee. Treenejä on kahdesti viikossa. Se on ihan sopivasti minulle.
Lähes yhtä kauan lajia on harrastanut yrittäjä Maarit Pönkä. Hänkään ei ollut aiemmin luistellut hokkarit jalassa. Sen sijaan hän pelasi nuorena aktiivisesti jalkapalloa. Kun ystävät ehdottivat jääkiekkoa, Maarit päätti kokeilla, vaikka aluksi epäröikin, syttyisikö kipinä lajiin.
– Syttyi heti! Jääkiekko on teknisesti vaativa laji, mutta siinä kehittyy kuitenkin nopeasti. Se palkitsee ja kannustaa jatkamaan, Maarit sanoo.
Taija Solja tykkää joukkueen vahvasta yhteishengestä.
Parasta on yhteishenki
Kun Taija laittaa hokkarit jalkaan ja kiitää jäälle, arkiset mietteet jäävät pukukoppiin. Keskittyminen peliin tuo hyvää vastapainoa arki- ja työelämään.
Arjen härdelli unohtuu. Pelaaminen on omaa aikaa!
– Aina ei jaksaisi lähteä treeneihin. Silti joka kerta jälkeen päin on hyvä fiilis. Syke on korkealla, ja kroppa sopivasti rasittunut. Ja tietenkin joukkuelajissa ihan parasta on yhteishenki.
Yhteishengestä puhuu myös Maarit. Hän on ehdottomasti joukkuepelaaja. Siitä kertoo jalkapallotaustakin.
– Meillä on hauskaa jäällä ja yhteisillä pelimatkoilla. Joskus pääsemme kotiin pelireissulta vasta puolenyön jälkeen. Välillä se on rankkaa, mutta aina on tunne, että kannatti lähteä.
Maarit Pönkä unohtaa jäällä arjen kiireet.
“Joskus pääsemme kotiin pelireissulta vasta puolenyön jälkeen. Välillä se on rankkaa, mutta aina on tunne, että kannatti lähteä.”
Vauhdikasta menoa
Taija käy lätkätreenien lisäksi silloin tällöin lenkillä tai kuntosalilla. Enempään ei oikein ole aikaa, sillä perheen kaksi poikaa pelaavat myös jääkiekkoa.
Taija on tyytyväinen siihen, että Loviisassa harrastaminen on edullista.
– Täällä vuosittaiset kustannukset ovat monissa lajeissa pienemmät kuin kuukausimaksut isoissa kaupungeissa. Myöskään jääkiekon harrastaminen ei ole Loviisassa kallista, hän toteaa.
Maarit kiittää Loviisaa siitä, että harrastaminen on edullista. Kaupunki tukee eri lajeja maltillisilla tilavuokrilla.
– Lätkäpelaajan varusteita voi hankkia nettikirppikseltä tai lainata tauolla olevilta.
Pelaajien ikähaitari on suuri. Mukaan voi tulla jo alle 18-vuotiaana, ja vanhimmat harrastajat ovat viisikymppisiä.
Maarit kuvailee porukkaa isoksi perheeksi.
– Ikäero ei vaikuta joukkueen dynamiikkaan. Jotkut vasta aloittelevat, toiset ovat harrastaneet pitempään. Tänäkin syksynä on tullut uusia joukkueeseen.
LJK:n naisjoukkueen peli on vauhdikasta, mutta taklata ei saa.
– Vaikka mennään vauhdikkaasti, ei kenenkään tarvitse pelätä. Pelaajat kunnioittavat toisiaan, Maarit ja Taija sanovat.
- LJK-naiset perustettiin vuonna 2007
- Valmentaja Petri Helander
- Joukkueenjohtaja Pia Rajala
- Seuran jäsenmaksu 100 euroa
- Joukkueen kausimaksu 100 euroa
- Naisten harjoitusvuorot keskiviikkoisin klo 20.20–21.20 ja lauantaisin klo 16.20–17.45
- Koronatilanne voi aiheuttaa muutoksia harjoituksiin.
ljk.sporttisaitti.com/joukkueet/naiset/
Teksti Reija Kokkola Kuvat Kalevi Ketoluoto