Lahoava aita, töhritty seinä tai vesoittuva tontti. Mikä kohta sinun päivittäisellä kulkureitilläsi kaipaisi muutosta? Tämä ajatusleikki kehkeytyi kahden puutarhurin päässä ideaksi, josta jalostui hanke. Ja hankkeesta sukeutui puutarha, joka taas tänä keväänä täyttyy pienistä ja isoista kaupunkiviljelijöistä. Puutarha nousi yhdessä kesässä sorapihasta kukoistavaksi keitaaksi. Se tunnetaan nimellä Almintalon opetuspuutarha.
Loviisan rautatieaseman kupeeseen 1800-luvulla rakennettu kellosepänliike on nähnyt paljon. Almintalona tunnetun hirsirakennuksen siirtoakin jo suunniteltiin, mutta onneksi se sai jäädä alkuperäisille sijoilleen. Värikkäiden vaiheiden jälkeen kaupunki vuokrasi rakennuksen kulttuurikeskukseksi.
Vaikka talo oli kunnostettu, näytti se yhä jotenkin valjulta ja hoitamattomalta. Almintalon ympärille aidattu sorakenttä oli täynnä rikkaruohoja, lasinsirpaleita ja rakennusjätettä. Kun katsoo maailmaa puutarhurin silmälasien läpi, niin eihän sellainen mitenkään käy laatuun! Näimme mielissämme lavatarhan ja lauman koululaisia sormet mullassa, kylvämässä ja istuttamassa, maistelemassa satoa.
Tuumasta toimeen
Puhelinsoittoja ja sähköposteja, myyntipuheita ja suostuttelua. Tapaamisia ja lisää myyntipuheita. Tammikuussa 2016 hankkeelle näytettiin vihreää valoa ja runsas vuosi ensimmäisestä tapaamisesta omistajan kanssa puutarhan rakentaminen pääsi käyntiin.
Huhtikuussa 2017 Harjurinteen koululla alkoi tapahtua. Kahdeksasluokkalaisten kuvataideryhmä otti viljelylaatikot käsittelyynsä ja koulun pienimmät ryhtyivät esikasvatuspuuhiin. Käsityötunneilla lapset rakensivat yhteistyönä kaksi suurta hyönteishotellia ja puutarhakerholaiset taikoivat kuivista puunoksista opetuspuutarhaan oman taideteoksen, sateenkaaripuun.
Toukokuussa puutarhassa riitti vilskettä. Maalauksin koristeltu lavankaulustarha nousi yläkoulun pienryhmien voimin kirjaimellisesti tyhjästä, ja pataljoona ekaluokkalaisia pääsi kylvämään kukkien ja vihannesten siemeniä: krasseja, tsinnioita, kehä- ja auringonkukkia, erimuotoisia ja -värisiä porkkanoita, yrttejä, herneitä, pinaattia. Lapset jäivät jännittyneinä odottamaan, miltä puutarha elokuussa näyttäisi.
Ensimmäinen sadonkorjuujuhla
Ja kyllähän siellä näytti aika lailla siltä, mitä salaisesti toivoimme. Laatikot ryöppysivät vihanneksia, yrttejä ja syötäviä kukkia. Loviisan päivänä 25.8. vietettiin Almintalon opetuspuutarhan ensimmäistä sadonkorjuujuhlaa. Opetuspuutarhaa ja satoa olivat juhlimassa koululaiset ja joukko heidän perheenjäseniään, koulun väkeä ja kaupunkilaisia.
Eräskin rouva pysähtyi aidan viereen kertomaan kulkeneensa jokailtaisella pyörälenkillään Almintalon ohi juuri puutarhan vuoksi. Tunnelma oli kohdallaan, ja puutarhan sato sekä siitä valmistetut tarjottavat maistuivat.
– Tämä ei ole ollenkaan syvältä tämä koulun piha, kun tulee tuolta parkkipaikalta ja puutarha on tässä, totesi ohi kulkenut lukiolaispoika. Kommentti kiteyttää opetuspuutarha-ajatuksemme siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa ympäristöönsä ja olla ylpeä tekemästään työstä.
MAYPOP.FI
Opetuspuutarhan toteuttamisen tekivät mahdolliseksi Uudenmaan kulttuurirahaston ja Varuboden Oslan Paikallisesti hyvää -hankkeen taloudellinen tuki. Eikä yksikään siemen olisi itänyt ilman Loviisan kaupungin seinättömän pajan kasteluapua. Opetuspuutarhasta ja sen synnystä voit lukea lisää osoitteessa maypop.fi
Anna Palasmaa / Olen puutarhuri ja pedagogi. Kaikenlaiset kasvun ihmeet on mun juttuni!
Eeva Kangas / Olen valokuvaaja ja puutarhuri, joka pitää selkeistä kuvista ja villeistä istutuksista.
Teksti Anna Palasmaa Kuvat Eeva Kangas