Paluu­muuttajaperhe viihtyy Loviisassa

Huikea hin­takuilu Helsin­gin ja Lovi­isan välil­lä houkut­teli Sara Bengtsin per­hei­neen takaisin pikkukaupunki­in.

Jos Sara Bengt­siltä olisi kysyt­ty pari vuot­ta sit­ten, halu­aisiko hän joskus vielä muut­taa takaisin lap­su­u­den kotikaupunki­in­sa Lovi­isaan, olisi vas­taus tul­lut kuin apteekin hyl­lyltä. Tuskin­pa!

Kaupunkielämä oli imais­sut hänet omak­seen yli kak­sikym­men­tä vuot­ta sit­ten, kun hän lähti Milanoon opiskele­maan. Elämä vaki­in­tui uomi­in­sa. Työ design-man­age­ri­na, lapset, puoliso ja viihty­isä asun­to yhdel­lä Helsin­gin vilkkaim­mista alueista Kallion kaupungi­nosas­sa.

– Ennem­minkin olisimme suun­nitelleet muut­toa New Yorki­in tai Lon­tooseen, jos­sa olimme asuneet aiem­min. Mut­ta ei takaisin pikkukaupunki­in, Sara nau­rah­taa.

Toisin kävi. Kapteeninkadun talon tilavaan olo­huoneeseen tul­vii keväi­nen auringonva­lo. Puu­tarhakin alkaa hil­jalleen heräil­lä talvi­u­nil­taan. Ulkona näkyy pari käveli­jää. Kaikkial­la val­lit­see hil­jaisu­us ja unelias rauha.

Toista oli pääkaupun­gin vilskeessä. Kadun tal­laa­jia oli joka lähtöön.

– Alak­er­ras­sa oli pubi, joka avat­ti­in yhdek­sältä aamul­la. Ihmisiä ja elämää oli kaikkial­la. Kallio muut­tui viime vuosi­na hie­man rähjäis­es­tä kup­pi­lakaupungista bistro­jen ja laadukkaiden louna­s­paikko­jen tar­joa­jak­si.

Vaik­ka Sara viihtyy hyvin Lovi­isas­sa, välil­lä on ihan pakko lähteä ihmisvil­inään. Hän käykin viikoit­tain Helsingis­sä työa­sioil­la, näyt­te­lyis­sä ja museois­sa ja tapaa yhteistyökump­panei­ta sekä ystäviä.

– Pelkästään ihmis­ten tarkkailem­i­nen kahvi­las­sa on inspiroivaa. Onnek­si Lovi­isas­ta pääsee bus­sil­la nopeasti ja hal­val­la Helsinki­in.

Iso talo edullis­es­ti

Mut­ta mitä sit­ten oikein tapah­tui? Mik­si Bengts-Hyn­nis­ten kak­si­lapsi­nen per­he palasi sit­tenkin viime jouluku­us­sa pikkukaupunki­in?

Alkusysäys tuli, kun Sara huo­masi Per­na­jas­sa ihanan talon myyn­nis­sä. Jospa sit­tenkin? Ker­ta­heitol­la ihan kun­nol­la maalle. Mut­ta kun silmi­in osui ilmoi­tus tilavas­ta talosta Lovi­isan alakaupungis­sa, mieli muut­tui jälleen. Kaik­ki olisi kätevän lähel­lä.

Sara ker­too, että yksi ratkai­se­vim­mista tek­i­jöistä oli Lovi­isan ja Helsin­gin väli­nen hin­takuilu. Per­he mah­tui oikein main­iosti asumaan Kallion yli 76 neliön kodis­sa, mut­ta nyt tar­jol­la oli kokon­ainen talo pihoi­neen.

– Saimme talon läh­es puolel­la siitä hin­nas­ta, jol­la myimme Kallion asun­tomme. Samal­la tuli kui­tatuk­si iso sum­ma asun­to­lainas­tamme, Sara ker­too.

Lap­sille, etenkin 10-vuo­ti­aalle Alvalle muut­to oli suuri elämän­muu­tos. Hän kyl­lä iloit­si ajatuk­ses­ta ennakkoon, mut­ta ero kavereista otti kuitenkin koville.

– Seit­semän­vuo­ti­aal­la Lennon­il­la sopeu­tu­mi­nen on ollut helpom­paa, Sara toteaa.

Hänestä on ollut haus­ka huo­ma­ta, että mon­et omista van­hoista koulukavereista ovat myös palu­umuut­ta­jia. Kotikaupun­ki vetoaa sit­tenkin. Hän kiit­telee lovi­isalais­ten ystäväl­lisyyt­tä.

– Olemme saa­neet myös uusia ystäviä. Tun­nemme ole­vamme ter­ve­tullei­ta. Tääl­lä ihmisil­lä ei ole niin kiire kuin isos­sa kaupungis­sa. Voimme kut­sua kavere­i­ta kylään spon­taanisti. Vaik­ka välil­lä tun­tuu siltä, että kaduil­la on tyhjää, tääl­lä tapaa enem­män tut­tu­ja kuin Helsingis­sä kon­sanaan.

KUKA? Sara Bengts, 40

Per­he: puoliso Petri Hyn­ni­nen, 43, Alva, 10, Lennon, 7. Espan­jan­vesikoira Blue

Ammat­ti: Design man­ag­er

Paras­ta Lovi­isas­sa: Pikkukaupun­ki, joka on kuitenkin täyn­nä elämää

Lem­pi­paik­ka: Koti, kesäl­lä Salt­bo­dan

Tek­sti Rei­ja Kokko­la  Kuvat Kale­vi Ketolu­o­to