Ihmiset, Yleinen

Merry Christmas

27.11.2017
UlkkistenJoulu_avaus

 
Loviisassa asuvat ulkomaalaiset kertovat joulustaan. Joulupukin lisäksi liikkeellä ovat Pakkasukko, Lumityttö ja Kristuslapsi. Joulukuusena voi olla myös pinja! Monelle joulupäivä tai uusi vuosi on isompi juhla kuin jouluaatto. Kaikille tämä talven juhla merkitsee yhdessäoloa ja iloa.

 

Tonka ja Boris Knezevic, KROATIA                                                         Hitomi Shiga, JAPANI

kroat+jpn

 

PARASTA SUOMEN JOULUSSA ON
IHMISTEN RENTOUTUMINEN

Tonka ja Boris Knezevic, KROATIA   

 

”Jouluaattoaamuna syömme pieniä munkkeja. Aattona emme syö lihaa, vaan kalaa, kasviksia ja keittoja. Joulupäivän aamuna syömme runsaan aamiaisen. Päivällä tarjotaan alkupalaksi Parman kinkkua, juustoja ja kirkasta naudanlihakeittoa.

Varsinaiseen jouluateriaan kuuluvat hapankaalikääryleet, vihreä salaatti ja paistettu sianliha, joka voi olla ulkofileetä tai kinkkua. Kun liha on paistettu, perunat laitetaan paistinliemeen rosmariinin ja valkosipulin kera. Lopuksi syömme täytekakkua ja pieniä keksejä. Juomina ovat viini, olut ja kahvi.

Aaton traditioihin kuuluu se, että koko kaupunki täyttyy laulusta ja elävästä musiikista, ja ihmiset onnittelevat toisiaan. Kello 21 menemme kirkkoon joulumessuun. Lahjat ovat aikalailla samanlaisia kuin täällä Suomessakin, ja ne annetaan joulupäivän aamuna. Suomen kylmän ilmaston takia joulunvietto on erilaista kuin Kroatiassa. Parasta siinä on ihmisten rentoutuminen.”    

SUOMALAISESSA JOULUSSA PARASTA OVAT
IHANAT KAUNIIT KYNTTILÄT

Hitomi Shiga, JAPANI

 

”Joulu on Japanissa kaupallinen tapahtuma, ei kristillinen. Menemme ystävien kanssa ravintolaan, huvipuistoon tai järjestämme juhlat. Syömme kanaa ja mansikkakermakakkua sekä suklaata. Asettelemme esille myös joulupukkikoristeita.

Uuden vuoden juhla, shoogatsu, on meille tärkeä. Silloin järjestämme juhlia, joissa tarjotaan monia perinneruokia kuten kalaa, vihanneksia ja munakkaita. Mustat pavut kuuluvat perinteeseen, sillä ne edustavat meille terveyttä.

Monilla muillakin ruoilla on oma symboliarvonsa, kuten onni, kauneus, menestys ja pitkä ikä. Uutena vuotena lapsille annetaan rahaa lahjaksi pienissä värikkäissä kuorissa. Koteihin laitetaan bambusta tehtyjä koristeita.”

 

Pamela LeDuc, BRASILIA                                                                          Celine Colin, RANSKA

BRAS+FRA

 

SUOMALAISELTA JOULULTA ODOTAN ERITYISESTI
LUNTA, LUNTA JA LUNTA.
JA TIETYSTI HALUAN NÄHDÄ SEN OIKEAN JOULUPUKIN

Pamela LeDuc, BRASILIA

 

”Jouluna jokainen koristelee kotinsa, tekee ostoksia, ripustaa jouluvaloja ja soittaa joululauluja. Monet perheet koristelevat myös joulupuun, joka on usein muovikuusi. Meidän perheessämme joulupuuksi koristellaan pinja.

Aattoiltana perheet kokoontuvat ja asettavat lahjat kuusen alle. Illalla syödään runsas jouluateria ja puolenyön jälkeen avataan lahjat. Joulupäivänä kodeissa syödään joululounas.

Perinteinen jouluruoka Brasiliassa on “arroz de natal”. Se on jouluinen riisiruoka, joka muistuttaa risottoa. Resepti ei kuitenkaan sisällä lihaa, vaan esimerkiksi juustoa, porkkanaa ja oliiveja. Kalkkuna kuuluu myös brasilialaiseen joulupöytään.

Erityinen jouluherkku on suomalaisillekin tuttu köyhät ritarit. Pullan sijasta köyhät ritarit tehdään vaaleasta leivästä.”

 

SUOMALAISESSA JOULUSSA ON PARASTA LUMI JA
JOULUVALOT KODEISSA

Celine Colin, RANSKA

 

”Yleensä kutsumme läheisemme joulunviettoon seitsemän aikaan aattoiltana. Illallista syödään pitkään ja hartaasti, ja usein istumme pöydän ääressä vielä puolenyön aikaan. Jos vain mahdollista, käymme jossain vaiheessa kirkossa.

Jouluruokailuun kuuluu se, että jokainen kattaus on erillinen, eli emme tuo kaikkea pöytään samalla kertaa. Koska Ranskassa lohi on erittäin kallista, se kuuluu joulupöydän erikoisuuksiin alkupalana. Alkupaloina on yleensä lohen lisäksi ostereita, etanoita, simpukoita ja muita mereneläviä. Pääruokana tarjoillaan täytettyä kalkkunaa perunoiden ja vihannesten kera. Sen jälkeen syömme runsaasti erilaisia juustoja ja vihreää salaattia. Jälkiruoaksi on bûche de Noël, eli kauniisti koristeltu jäätelökakku ja kahvia.

Aterian aikana nautimme erilaisia viinejä. Usein jouluateria aloitetaan ja lopetetaan kuohuvalla, kuten samppanjalla. Lahjat annetaan ennen jälkiruokaa, mutta joissain perheissä vasta joulupäivän aamuna. Lahjat ovat hyvin henkilökohtaisia.”

Suomessa asuvat thaimaalaiset viettävät joulua suomalaiseen tapaan.

 

Tantip Idström, THAIMAA                                                                           Stephen Boudreau, KANADA

thai+kan

 

SUOMESSA ASUVAT THAIMAALAISET VIETTÄVÄT
JOULUA SUOMALAISEEN TAPAAN

Tantip Idström, THAIMAA

 

”Thaimaalaiset eivät itse vietä joulua, mutta turistien takia se näkyy katukuvassa. Skandinaaveille järjestetään tarvittaessa ravintoloissa ja hotelleissa joulujuhlia, joissa tarjotaan kinkkuakin.

Uusi vuosi on meille thaimaalaisille joulua vastaava juhla. Silloin keräännymme perheittäin yhteen, teemme ruokaa yhdessä tai menemme ravintolaan. Jotkut käyvät temppelissä juhlan kunniaksi. Ammumme myös raketteja, kuten Suomessakin.

Suomessa asuvat thaimaalaiset viettävät joulua suomalaiseen tapaan. Pöydässä on lohta, kinkkua ja laatikoita. Lapsille annetaan pienet lahjat.”   

 

SUOMALAINEN JOULU ON PERHEJUHLA
JA MINUSTAKIN SE ON PARAS TAPA VIETTÄÄ JOULUA

Stephen Boudreau, KANADA

 

”Olen kotoisin Nova Scotiasta, ja siellä on tapana viettää joulua amerikkalaiseen tyyliin. Joulu on meille perheen ja ystävien juhla, mutta ennen kaikkea se on lasten juhla.

Jouluvaloja käytetään runsaasti. Välillä tuntuu, että me suorastaan kilpailemme siitä, kenellä on huikeimmat jouluvalot ja -koristeet. Jouluaattona on tapana ajella perheen kanssa ympäriinsä katselemassa koristeltuja taloja ja pihoja.

Aattoiltana lapset saavat yhden lahjan ennen nukkumaan menoa. Yön aikana joulupukki tuo lahjat esille laitettuihin suuriin sukkiin ja kuusen alle. Kuusi on luonnollisesti koristeltu ylenpalttisesti.

Yksi traditio on hakea kuusi omasta metsästä tai tutun metsästä, josta maksetaan pieni korvaus. Yleensä lapset saavat yhden ison lahjan vanhemmiltaan ja muilta sukulaisilta pienempiä. Joulupöydässä on kalkkunaa tai kinkkua ja juomana viiniä tai olutta. ”

 
Fabio ja Flavia Putrino, ITALIA                                                                Olga Isaeva, VENÄJÄITA+RUS

 

IHANINTA SUOMALAISESSA JOULUSSA
OVAT KAUNIIT JOULUVALOT

Fabio ja Flavia Putrino, ITALIA

 

”Italiassa joulu on suuri perhejuhla. Me olemme valitettavasti yleensä matkustaneet niin paljon, ettemme ole voineet viettää tällaista perhejuhlaa. Joulua aletaan viettää aattona, mutta tärkein päivä kulttuurissamme on joulupäivä. Traditiot kuitenkin vaihtelevat alueittain ja perheittäin. Aattolounaalla alkupaloihin kuuluu kalaa, mereneläviä ja spagettia tonnikalakastikkeella. Pääruokana on pastaa ja paistettua kalaa perunoiden ja vihannesten kera.

Yritämme saada lapset ajoissa nukkumaan, ja yö kuluu lahjoja paketoidessa. Kuusi on muovinen, ja se on kauniisti koristeltu. Joulupäivänä syömme lasagnea, tortellineja ja lihaa. Karkkeja on tietenkin myös paljon. Suomessa olemme oppineet syömään myös joulutorttuja. Joulu on lasten juhla, ja se huipentuu, kun lahjat jaetaan.”

 

RAKASTAN SUOMALAISTA,  RAUHALLISTA JOULUA

Olga Isaeva, VENÄJÄ

 

”Neuvostoaikana joulu oli kielletty kristillisenä juhlana, mutta itsenäisen Venäjän myötä jouluperinne on hieman elpynyt.  Venäjällä joulupäivää vietetään juliaanisen kalenterin mukaan 25. joulukuuta, eli gregoriaanisen kalenterin mukaan seitsemäs tammikuuta.

Uudenvuodenjuhla on venäläisten joulu, jolloin Pakkasukko tulee tuomaan lahjoja lapsenlapsensa Lumitytön kanssa. Ystävät ja perheet kokoontuvat pitkille illallisille, ja tapana on syödä paljon erilaisia salaatteja, kuten myös suomalaisille tuttua rosollia. Kinkkuakin voi joulupöydässä olla, mutta kalkkunaa ei.

Uudenvuodenjuhla on venäläisille oikea joulu, vähän kuin suomalaisten vappu. Juodaan paljon ja juhlitaan. Venäjällä ei siis rauhoituta juhlanviettoon, vaan kaikki on enemmän tai vähemmän ylösalaisin. Toisaalta pitkät lomat mahdollistavat perheiden yhdessäolon.

Itse rakastan suomalaista, rauhallista joulua. Hyvää ruokaa ja kynttilöitä. Parasta on pikkujouluaika, kun keskellä pimeintä talvea saamme iloita ja juhlia.” 

 

Ute Kehrs, SAKSA

UTE

   

SUOMEN JOULUSSA PARASTA ON LUMI

Ute Kehrs, SAKSA

 

”Aatto ei ole meille joulun pääjuhla. Sitä vietämme varsin vaatimattomasti syöden silli- ja perunasalaattia makkaran kera. Seimi kuuluu meilläkin perinteisiin joulukoristeisiin. Saksassa minulla oli myös ympyränmuotoinen adventtikynttiläalusta, jollaisen Loviisan Kukka on luvannut tehdä minulle.

Olen kotoisin Baijerista, jossa joulutraditioon kuuluu Christkind, eli Kristuslapsi, joka tuo lapsille lahjat. Kristuslapsi kuvaillaan yleensä vaaleahiuksiseksi enkelihahmoksi siipineen. Lapset eivät koskaan näe Kristuslasta, ja heille kerrotaan, että hän on kiiruhtanut eteenpäin.

Joulupäivän aterialla syömme hanhea perhepiirissä. Jouluun kuuluvat myös pienet keksit, joita on kaikkialla kodeissa. Suomen joulussa parasta on lumi! Vanha hautausmaa on todella tunnelmallinen, kun on paljon lunta ja kynttilöitä.”

 

Teksti Reija Kokkola  Kuvat Päivi Ahvonen, Kalevi Ketoluoto  Kuvitus Sanna Nylén 

ARTIKKELI ON JULKAISTU PIKKUKAUPUNGIN JOULULEHDESSÄ 2014

0