Keidas mutkaisten pikkuteiden päässä
Vanhat puutalot uinuvat kauniin kesäpäivän paahteessa ja puiden takana vellovan meren voi aistia. Tutustuimme pikkuruiseen, mutta sitäkin ihanampaan Isnäsin kaupunginosaan muutaman kyläläisen johdatuksella.
Kanoja ja koulupuutarha
Huvikumpua muistuttavan keltaisen puutalon pihalta kuuluu kaakatusta. Yksi kiekauskin mahtuu silloin tällöin väliin.
– Taitaa olla kanojen ruoka-aika, toteaa Jenni Koistinen, joka asuttaa vanhan sahan konttorina olleen talon yläkertaa lastensa kanssa.
Jenni hyppelehtii paljain jaloin pihan poikki kanojen luokse. Pihalta löytyy monenmoista istutusta.
– Tästä löytyy Isnäsin koulun koulupuutarha. Lapset käyvät kasvukauden ajan hoitamassa puutarhaa ja opettelevat erilaisia puutarhatöitä. Se taitaa olla sitä ilmiöopetusta, Jenni naurahtaa.
– Tällaiset jutut ovat kuitenkin ehdottomasti pienen koulun etuja. Onneksi koulu säästettiin, se on niin oleellinen osa kyläyhteisön toimintaa.
Koulu toimii muutenkin todella aktiivisesti. Koululla toimii muun muassa tanssikerho, jota tanssijaksi kouluttautunut Jenni opettaa. Toisella puolella pihaa pyykkinaru onkin täyttynyt kevätnäytöksen esiintymisvaatteista.
Jenni Koistinen
“Meillä on niin hyvät naapurit”
Emme ehdikään Jennin pihalta kauemmas, kun pihaan kaartaa naapuri Elina Hinkkanen.
– Ai tulitteko te Isnäsiin tutustumaan? No teidänhän on pakko nähdä meri, Elina innostuu ja johdattaa meidät hiekkatietä pitkin vanhaan satamaan. Aurinkoisella terassilla näkyy tuttuja ja moikataan.
– Kyllä saaristossa käyminen on aivan henkireikä. Luonnon ja meren läheisyys on suurin syy siihen, miksi me asetuimme tänne asumaan, Elina kertoo.
– Ja naapurit! Meillä on niin hyvät naapurit.
Elina Hinkkanen ja Annmaria Väätäinen
“Ulkopaikkakuntalaisenakin osa kylää”
Satama täyttyy hymyilevistä veneilijöistä ja kaikille moikataan, tietenkin.
– Onks teillä menossa joku projekti?, huikkaa Annmaria Väätäinen. Annmaria kuuluu Pernajan saariston merenkävijöihin ja on saapunut perheensä kanssa Isnäsin kotisatamaan.
– Ensimmäisen kerran kun saavuimme tänne kolme vuotta sitten, paikka tuntui hieman pysähtyneeltä, mutta nyt täällä on vain ihanaa ja sydämellistä, kertoo Annmaria.
– Tuntuu niin kuin olisi ulkopaikkakuntalaisenakin osa kylää.
Annmaria muistelee nähneensä Elinan lapsineen rannassa ja kysyy, voiko tyttären tuoda välillä leikkimään kylän lasten kanssa. Heti sovitaankin lapsille leikkitreffit ja kun kysytään osoitetta, vastaukseksi kuuluu:
– Kulkekaa vaan tietä pitkin sinne punaiseen taloon, siellä me asutaan!
Iu Phetraksa
Baarin uudet kuviot
Isnäsin kyläbaarilla on rauhallinen meno. Poppi pauhaa ja muutama iltapäiväkahvittelija lukee päivän uutisia. Baarilla aloittaneet uudet omistajat ovat perustaneet baarin yhteyteen myös thaimaalaisen ravintolan sekä pienen kyläkaupan, mistä saa kaiken tarvittavan ainakin mökkeilyyn.
– Edelliset omistajat ovat siirtymässä eläkkeelle ja kun huomasimme, että tämä paikka on myynnissä, ajateltiin että miksi emme ostaisi. Tässä sitä nyt ollaan, naurahtaa Iu Phetraksa.
– Kun arki alkaa tässä rullaamaan, haaveena olisi laajentaa tilaa. Haluaisimme myös avata nuorille hyvän tilan, jossa voisi hengailla. Mutta nyt ainakin aluksi tämä on aika 24/7 hommaa, Iu kertoo.
Vinkvink mökkiläiset ja muut! Isnäsin baarilla toimii perjantaisin kesätori, josta saa taimia, tuoretta kalaa sekä käsitöitä.
Baarin aukioloajat: ma–pe 8.30–20 / la–su 8.30–22
Teksti Fanni Fagerudd Kuvat Onni Ahvonen, Fanni Fagerudd