Ihmiset, Lifestyle, Luonto

Avantoon!

10.2.2017
avanto_pikkukaupunki

 
Seitsemän vuotta sitten Anna-Liisa Kilpiä lähestyi varovasti avantoa Ruotsinpyhtään Ruukissa. Hän kokeili jäisenä kimmeltävää vedenpintaa varovasti varpaillaan. Hui, kylmää! Pikkuhiljaa hän hivuttautui alemmas tikkaita totutelleen kylmään veteen ja hivellen käsivarsiaan varovasti vedellä. Kylmältä tuntui edelleen. Sitten hän rohkaisi mielensä ja painui veteen kaulaa myöten. Mikä ihana tunne!
– Enää ei tuntunut viiltävän kylmältä, vaan ihan mukavalta. Kylmyyttä tuskin huomasi. Jäin koukkuun kerrasta, Anna-Liisa Kilpiä nauraa.
Joka viikko Anna-Liisa odottaa tiistaita, jolloin hän pääsee pulahtamaan kylmään ja virkistävään veteen. Kun avantouimareiden vuoro alkaa neljältä iltapäivällä, Anna-Liisa onkin heti ensimmäisten joukossa avannon äärellä. Hän on parhaimmillaan käynyt kymmenenkin kertaa avannossa samana iltana.
– Yleensä pulahdan neljä tai viisi kertaa. Välillä lämmittelen saunassa. Ihana tunne säilyy koko illan ja tuntuu vielä seuraavana päivänäkin. Avantouinnin jälkeen nukun aina erinomaisesti. Minulla ei ole varsinaista terveydellistä syytä harrastaa avantouintia. Teen sen puhtaasti hyvän olon takia. Mutta en ole myöskään sairastanut flunssaa kertaakaan kuuden vuoden aikana.
Anna-Liisa Kilpiä ei käytä hanskoja, tossuja tai päähinettä. Hän hipsuttelee paljain jaloin avannolle ja plumpsahtaa veteen. Ruukin avantopaikalle hän tulee autolla miehensä kanssa.
– Myös puolisoni hurahti avantouintiin, ja tyttäreni teini-ikäiset pojat haluavat aina mukaan, kun ovat lomalla täällä Ruukissa.
 
 

avanto_pikkukaupunki2

Ritva Abrahamssonin veikeä uimahattu on kiva väriläiskä talvisessa maisemassa.

 
 
 

Tutkimusprofessorin neuvo:

KUUNTELE KEHOASI!

 

Onko avantouinnin terveysvaikutuksia tutkittu?

– Terveysvaikutuksia on todettu avantouimareiden omiin kokemuksiin perustuen, mutta vertailevaa tutkimusta ei ole. Ankara kylmävaikutus lisää muun muassa endorfiinin ja kortisolin eritystä. Verenpaine nousee. Keski-Euroopan Suomea lämpimämmissä vesissä uidessa on todettu, että antioksidanttitasot nousevat.

 

Kenen ei kannata mennä avantoon?

– Verenpaineen nousun takia rintakivuista tai sydänvaivoista kärsivien pitäisi välttää rajuja kylmästressitilanteita. Kaikille muille avantouinti sopii, jos se vain tuntuu itsestä hyvältä. Jos tunne on paha, ei avantoon kannata mennä.

 

Mihin hyvä olo perustuu?

– Rajun kylmästressitilanteen jälkeinen rentoutuminen tuntuu hyvältä. Muun muassa endorfiinin ja kortisolin lisääntyminen lisää hyvänolon tunnetta.  Kylmästressikokemuksessa ääreisverenkierto supistuu, kun verenkierto pakkautuu kehon sisäosiin säilyttääkseen kehon lämmön.

 

Avantouimari ei sairastu flunssaan.

– Avantouimarit kokevat säilyvänsä flunssalta, joten niin varmasti onkin. On mahdollista, että myös Suomen kylmissä vesissä lyhyesti uivilla antioksidanttitasot nousevat. Tästä ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä.

 

Kuinka pitkään avannossa kannattaa olla?

– Ensin kannattaa mennä yhdessä muiden seurassa ja katsoa miten muut toimivat. Kerralla avannossa kannattaa olla 10–30 sekuntia. Pitempään vedessä oltaessa lihakset jännittyvät ja uintikyky heikkenee. Konkarit tosin tietävät, mihin pystyvät. Omaa kehoa pitää aina kuunnella.

 

Sauna vai ilman saunaa?

– Sauna voimistaa kylmästressireaktiota. Terve ihminen voi käydä välillä saunassa. Suoraan huoneenlämmöstä avantoon mentäessä vesi tuntuu kylmemmältä kuin jos menee saunasta, mutta iho ehtii viiletä matkalla.

 

Avantouinti polttaa kaloreita.

– Totta. Karkeasti ottaen 20 sekunnin avantouinnissa polttaa saman verran kaloreita kuin kävellessä portaita ylös alas kymmenen minuuttia. Tämä tosin toteutuu vain silloin, kun kehon lämpö palautetaan lihaksia käyttämällä. Kaloreita ei pala yhtä paljon, kun keho lämmitetään vaatteilla.

 

Avannossa syntyy ruskeaa rasvaa.

– Kylmyyden on todettu aktivoivan ruskean rasvan. Sitä on vauvoilla, jotka eivät vielä käytä lihaksiaan lämmön tuottoon. Lihavilla aikuisilla sitä ei ole, mutta normaalipainoisilla sitä saattaa olla tai sitä ei ole lainkaan heilläkään.

 

Millaiset varusteet avantouimari tarvitsee?

– Sellaiset jalkineet, jotka estävät liukastumisen. Lakki ei ole välttämätön, mutta kovilla pakkasilla on hyvä suojata päätä. Päätä ei kannata kastella. Kasvojen kylmentyminen nimittäin hidastaa sykettä. Toisaalta kehon kylmyys nostaa sykettä samaan aikaan. Sukeltamista kannattaa välttää, jos siihen ei ole mitään erityistä syytä.

 

Vastaajana Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Hannu Rintamäki.

 
 

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Eeva Kangas

0